Kantatie 62

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun


62

Kantatie 62 Mikkeli-Imatra, 141 km



Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus 0062.png

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 37 km 31 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 46 km 37 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 39 km 32 %

Border

Kuvaus

Mikkelistä Puumalan kautta Imatralle kulkeva tie on Savon ja Etelä-Karjalan saaristotie. Reitille osuu yksi pääteiden hienoimmista maisemista: Lietveden ylitys Anttolan ja Puumalan välillä.

Tie on paikoin kapeaa ja mutkaista, erityisesti Puumalan ja Mikkelin välillä. Sopii paremmin rauhalliseen cruisailuun kuin pakkotahtiseen etenemiseen.

Lietvesi ylitetään saaristotiellä, joka mutkittelee saarelta toiselle

Tie kulkee rikkonaisen saaristomaiseman halki ja se kulkee neljän varsin näyttävän sillan yli: Kirkonvarkauden riippusilta (1968), Väätämönsalmen silta (1979), Lietveden silta (1985) ja Saimaan silta (1995).

Lietveden silta, etualalla vanhan lossirannan jäänteitä
Puumalansalmen silta eli Saimaan silta Saimaan syväväylän ylitse
Silta ylittää Puumalan keskustan. Kuvassa myös hissitorni jossa näköalahissi.

Historiaa

Viipuri-Metsäpirtti

Vuonna 1938 nimettiin kantatieksi 62 Karjalan kannaksella Vuoksen eteläpuolta kulkenut maantie Viipurista itään Rautuun. Tämä numero eli vain lyhyen aikaa ja poistui käytöstä sodan jälkeisten alueluovutusten takia.

Kantatie 62 vuonna 1938
Metsäpirtti oli Karjalan kannaksen pitäjistä itäisin. Suomen Tiekartta 1939

Mikkeli-Imatra

1930-luvulla tielinja Mikkelistä Anttolaan kulki Visulahden itäpuolelta Parkkilaan nykyistä paikallistietä 15142 ja sieltä edelleen nykyistä tien linjausta seuraten. Tietä jatkettiin vuosina 1932-1935 Hurissalon läpi Lietveden rantaan Ruolahteen. Vuosina 1953-1956 rakennettiin tie Hurissalon kylältä koilliseen. Hurissalon ja Ihantsalon välisen kapeikon poikki rakennettiin lossiyhteys ja tie jatkui edelleen Puumalaan. Näin Puumalan kunnan läntiset osat saivat tieyhteyden kuntansa keskukseen. Puumalasta Ruokolahden suuntaan jatkettiin tietöitä 1960-luvun alussa, kun paikalla ollut maantie uudelleenrakennettiin.

Lietveden ikoninen pengertie kohta valmistuttuaan 1955. Pekka Kyytinen/Museovirasto

Lietveden penkereeseen upposi 200 autokuormallista kiveä penkereen metriä kohden. Penger on pinnalla runsaan kuuden metrin levyinen ja pohjata 60-80 metrin.

Parkkilan ja Anttolan välillä rakennettiin nykyistä tietä 1960-luvun alussa. Vuonna 1962 valmistuneen osuuden rakentamista Helsingin Sanomat mainitun vuoden keväällä luonnehti "erittäin pitkälliseksi". Tie sai numerokseen 432.

Vuonna 1967 valmistui Mikkelin eteläpuolelle Saimaan yli Kirkonvarkauden riippusilta ja sillan itäpuolelle uutta tietä Parkkilaan. Tämä uusi reitti Mikkelin ja Imatran Kaukopään välillä muutettiin kantatieksi 62 vuonna 1977. Kirkonvarkauden silta on yksi 1960-luvulla rakennetuista kuudesta suuresta riippusillasta.

Kirkonvarkauden riippusilta

Uusi kantatie oli tuolloin jo harvinaisuus kahden lossinsa takia. Lietveden poikki rakennettiin pengertie ja silta vuonna 1985 ja Puumalansalmen silta valmistui vuonna 1995.

Lietveden ja Puumalan lossit; Suomen tiekartta 1966
Lietveden ylitys 1971
Puumala 1971

Ennen nykyistä kiinteää siltaa Väätämönsalmen avokanava ylitettiin kääntösiltaa pitkin.

Väätämönsalmen kääntösilta

Puumalansalmessa silta ylittää Saimaan syväväylän ja siksi sen alikulkukorkeus on poikkeuksellisen suuri, 25 metriä. Puumalansalmen ylittävän Saimaan sillan valmistuminen siirsi pääteiden viimeisen lossiyhteyden historiaan. Siltaan sisältyy poikkeuksellinen ratkaisu: Pohjoisrannan puolella on jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu hissi maan pinnan ja sillan kannen välillä.

Puumalansalmen lossi 1983

Vuonna 2004 kantatie 62 piteni runsaat 15 kilometriä, kun tie ulotettiin Imatran raja-asemalle asti. Tie 6 Kaukopään ja Imatran välillä sai rinnalleen numeron 62 ja rajalle johtanut maantie 396 numerointiin kantatieksi.