Kantatie 92 Karigasniemi-Kaamanen-Näätämö, 192 km


Karigasniemi-Karasjok 18 km
Karigasniemi-Lakselv 74 km  
Karigasniemi-Nordkapp 292 km  
Karigasniemi-Kautokeino-Hetta 227 km  
Näätämö-Kirkkoniemi 55 km 



Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:4.500.000 2010
Tiekaavio

Kuvaus

Kantatie 92 kulkee Norjan vastaiselta rajalta toiselle. Kaamasen ja Kariganiemen välinen osuus oli ennen nelostietä. Karigasniemeltä on reitti Norjan Karasjoen kautta Jäämeren rannalle Lakselviin ja edelleen vaikkapa Nordkappiin. Näätämön kautta on reitti Kirkkoniemeen.

Kaamasen ja Karigasniemen välinen osuus on suurelta osin vedetty maastoon viivottimella ja se siksi seuraa tuntureiden muotoa. Tästä johtuu tien poikkeuksellinen profiili: Jyrkkiä mäkiä on verraten paljon ja notkelmien näkemäesteet ovat yleisiä. Tie on myös varsin kapea. Liikennettä tiellä kuitenkin on varsin vähän eikä vanhanaikainen profiili juuri tuota sujuvuusongelmia.

Kaamasen ja Näätämön välinen tie on entinen seututie 971. Se on polkutiestä parannettu hyväkuntoiseksi maantieksi.



Tien notkelmia Kaamasen ja Karigasniemen välillä.



Tie laskeutuu Karigasniemelle varsin jyrkästi. Taustalla Norja.

Historiaa

Kaamasen ja Karigasniemen välinen tie 92 oli osa sotien jälkeistä nelostien reittiä 1990-luvulle asti. Petsamon tie oli jäänyt luovutetulle alueella ja tietä Utsjoelle ei vielä ollut. Nelostie linjattiin maan pohjoisimpaan kohtaan, josta oli yhteys ulkomaailmaan. Se paikka oli tuolloin Utsjoen pitäjän Karigasniemi. TVH oli 1930-luvulla rakentanut tietä Kaamasesta kohti Karigasniemeä, mutta työmaa keskeytyi Luomusjoelle 10 km:n päähän Karigasniemeltä sodan sytyttyä. Saksalaiset rakensivat tien valmiiksi Karigasniemelle asti ja tie oli lopullisesti valmis vuonna 1943. Sotastrategiaan sisältyi tien rakentaminen Norjan puolella Karasjoelle ja edelleen Jäämeren rantaan Lakselviin.

Maan pisimmän valtatien pohjoisena päätepisteenä Karigasniemi nousi tarunhohteiseksi paikaksi, joka edusti monien puheissa jonkinlaista maailman laitaa.

Vuonna 1993 Utsjoelle valmistui silta Suomen ja Norjan välille. Kun vielä Utsjoelle oli saatu tie 1950-luvulla ja se oli myöhemmin uudelleenrakennettukin, nelostien linjausta muutettiin ja tie 970 Kaamasesta Utsjoelle muutettiin nelostieksi. Kaamasen ja Karigasniemen tie muuttui kantatieksi 92. Numeron valintaan todennäköisesti vaikutti se, että tie Norjan puolella Karigasniemeltä Karasjoen kautta Kautokeinoon oli sekin numeroltaan 92.

Kaamasen ja Neidenin välinen polku- ja vesireitti on ikivanha Inarin Lapin ja Varangin Ruijan välinen kauppatie. Jatkosodan jälkeen menetetyn Petsamon alueella asuneet kolttasaamelaiset asutettiin tiettömän taipaleen taakse Sevettijärvelle. Sevettijärven yhteyksiä hoidettiin kesäisin kävellen ja veneellä, talvella reellä ja telaketjuvetoisilla lumikiitäjillä.

Ensimmäinen autolla ajettavissa ollut tie Kaamasesta Sevettijärvelle valmistui ympärivuorokautisena polkutienä vuonna 1969 noin 20 vuoden rakennustöiden jälkeen. Tietä jatkettiin 1970-luvulla pätkä kerrallaan Näätämöön. Tie parannettin monelta osin uudelleen rakentamalla vuosina 1979-1985. 1990-luvun alkupuolella päällyste ulottui Kaamasesta Sevettijärvelle ja vuodesta 1993 sen on ollut koko pituudeltaan päällystetty. Tien hallinnollinen luokka muuttui polkutiestä maantieksi vuonna 1971.

Seututie 971 muutettiin vuonna 2016 kantatieksi 92. Samalla myös Norjan puoleinen Näätämön ja Neidenin välinen tie sai numerokseen 92.



Näätämön länsipuolella


Etusivulle

© Matti Grönroos