Liittymät


Tässä osiossa luetellaan Suomen moottoriteiden eritasoliittymät ja myös muiden teiden liittymiä, jotka ovat moottotieliittymän kaltaisia (ei päätien keskiosan ylittävää liikennettä). Liittymät on jaoteltu niiden rakenteellisen tyypin mukaisesti.

Liittymäluettelo

Kaksiramppiset suuntaisliittymät
Kolmiramppiset "vajaaramppiliittymät"
Neliramppiset rombiset liittymät
Neliramppiset puolineliapilaliittymät
Neliramppiset yhdistelmäliittymät
Neliramppiset trumpettiliittymät
Muut neliramppiset liittymät
Viisiramppiset liittymät
Kuusiramppiset liittymät
Seitsenramppiset liittymät
Kahdeksanramppiset liittymät

Terminologiaa  


Päätie
Liittymän läpi kulkeva liikenteellisesti tärkeämpi tie
Sekundääritie
Päätien kanssa risteävä tie. Tietoisesti on vältetty termiä "sivutie"
Suora ramppi
Yleensä oikealle ohjaava ramppi. Yleisesti ramppi, joka lähtee suunnilleen siihen suuntaan, mihin ollaan kääntymässä.
Puolisuora ramppi
Ramppi, joka ohjaa erkanemissuuntaansa vastakkaiseen suuntaan. Vasemmalle ohjaava ramppi on yleensä puolisuora. Raja suoruuden ja puolisuoruuden välillä on häilyvä: Hyvin loivassa kulmassa erkaneva vasemmalle ohjaava ramppi voidaan katsoa suoraksi. Terminologia vaihtelee tietolähteiden välillä.
Silmukkaramppi
Yleensä 180 tai 270 asteen kaarre oikealle. 180 asteen ramppi päätyy risteykseen sekundääritien kanssa ja 270 asteen ramppi on käytännössä käännös vasemmalle.
Poistumisramppi
Päätieltä poistuvan liikenteen käyttämä ramppi
Liittymisramppi
Päätielle saapuvan liikenteen käyttämä ramppi
Nokka
Rampin ja liikennekaistan väliin jäävän kolmion kärki.
Nokkaväli
Matka liittymisrampin nokasta seurtaavan liittymän poistumisrampin nokkaan
Sekoittuminen
Lyhyen nokkavälin aiheuttama liittyvien ja poistuvien liikennevirtojen risteäminen. Sekoittumisalueella tarkoitetaan liittymisrampin ja seuraavan poistumisrampin välistä aluetta
Saksiramppi
Ratkaisu, jossa lähekkäin sijaitsevien liittymien aiheuttama sekoittuminen estetään sijoittamalla jälkimmäisen liittymän poistumisramppi alkamaan ennen edellisen liittymän liittymisramppia. Rampit leikkaavat toisensa eri tasossa.
Kokoojaramppi Rakenne, jolla liittyvä ja poistuva liikennevirta erotetaan liittymän läpi jatkavasta liikennevirrasta. Sekoittuminen ei haittaa suoraan kulkevaa liikennevirtaa ja sekoittuvien ajoneuvojen määrä vähenee.



Liittymän osia ja ramppityyppejä



Lähekkäin sijaitsevien liittymien sekoittumisen estäminen saksiramppien avulla

Liittymien perustyypit

Seuraavassa on esitetty eritasoliittymien perustyypit. Yleisin tyyppi on neliramppinen liittymä, joka palvelee kaikkia liikennesuuntia ja joka aiheuttaa liikennevirtojen risteämisen sekundääritiellä. Jos risteäminen halutaan estää, tulee käyttää sopivaa kahdeksanramppista liittymää.

Esitetyt tyypit ovat rakenteiden perusratkaisuja, joita sovelletaan kulloiseenkin tilanteeseen. Merkittävä osa liittymistä on näiden tyyppien erilaisia yhdistelmiä.

Rombinen

4 ramppia

Rombinen liittymä, tuntee myös nimitykset "salmiakki" ja "timantti" koostuu neljästä suorasta rampista. Tyyppi on varsin vähän tilaa vievä, mutta ramppien yhtymäkohtien lyhyt välimatka voi aiheuttaa sujuvuusongelmia sekundääritien puolella. Lisäksi liittymätyyppi on havaittu herkäksi väärään ajosuuntaan ajamiselle.
Puolineliapilat

4 ramppia

Puolineliapila A2

Puolineliapila B2

Puolineliapila AB2
Puolineliapilassa on kaksi silmukkaramppia ja kaksi suoraa ramppia. Liittymät jaotellaan A- ja B-tyyppeihin sen mukaan, miten risteyssilta sijoittu silmukkaan nähden päätieltä katsoen (A=After, B=Before). Jos silmukat ovat samalla puolella sekundääritietä, on kyseessä AB-tyyppi. A-tyypin liittymässä liittymäramppi on silmukka ja B-tyypin liittymässä poistumisramppi.

Numero kertoo, kuinka monessa risteyksen neljänneksessä ramppeja on.
Yhdistelmä

4 ramppia

Suomessa varsin yleinen tyyppi on yhdistelmä, jossa toisella puolella päätietä on suorat rampit ja toisella suoran rampin ja silmukan yhdistelmä. Kyseessä on sis yhdistelmä rombia ja puolineliapilaa
Trumpetti

4 ramppia

Trumpetti on myös neliramppinen liittymä ja sitä käytetään T-risteyksissä. Trumpetti soveltuu sekä yksi- että kaksiajorataisen sekundääritien liittymäksi, koska siinä ei synny risteävää liikenettä.
Suuntaisliittymä

2 ramppia


Suuntaisliittymä ei palvele kaikkia liikennesuuntia, vaan tyypillisesti kahta. Tavanomaisempi ratkaisu käsittää rampit jompaan kumpaan päätien suuntaan. Epätavallisempi ratkaisu on sellainen, jossa poistumis- ja liittymisramppi liittyvät vain jompaan kumpaan päätien ajoradoista. Jälkimmäinen malli mahdollistaa T-risteyksen ilman liittymäsillan rakentamista.
Haara

Haara on suuntaisliittymä, jossa päätie haarautuu kahdeksi kaksiajorataiseksi tieksi.
Puolineliapila 6 ramppia

Puolineliapila A4

Puolineliapila B4
Kuusiramppista puolineliapilaa käytetään, kun liittymältä tarvitaan suurta kapasiteettia. Sekundääritielle jää kuitenkin risteäviä liikennevirtoja.

Vaikka liittymätyypit A4 ja B4 ovat toistensa peilikuvia, niiden kyvyllä välittää liikennettä on eroja. A4-tyypin liittymässä sekundääritieltä poistuva liikenne ei joudu odottamaan, mikä kuormitetuilla sekundääriteillä on hyvä asia. Toisaalta pääväylältä poistuva vasemmalle kääntyvä liikenne risteää sekundääritien liikenteen kanssa ja valo-ohjaus voi olla välttämätön. Valo-ohjausta moottoritien rampin yläpäässä ei pidetä tavoiteltavana ratkaisuna, koska riskinä on jonon ulottuminen ruuhka-aikana päätielle asti. B4-tyypissä päätieltä erkaneva liikenne ei risteä sekundääritien liikenteen kanssa. Kiihdytyskaista sekundääritiellä on usein tarpeellinen. Päätielle poistuva liikenne kääntyy vasemmalle, mikä yleensä edellyttää risteyksen kanavointia ja siten lisäkustannuksia.
Neliapila

Neliapilan perustyyppi

Kokoojarampien varustettu neliapila
Neliapila on kahden moottoritien liittymän vanhimpia ratkaisuita. Jos rakennusmaata on saatavissa halvalla, neliapila on halpa liittymätyyppi, koska sellaiseen tarvitaan vain yksi silta.

Neliapilalla on kuitenkin joukko varjopuolia, minkä takia sitä ei kovinkaan paljon suosita: Jyrkät silmukkarampit vähentävät vasemmalle kääntymisen sujuvuutta ja laajat silmukkarampit puolestaan tekevät liittymästä huomattavan paljon tilaa vievän. Silmukoiden nokkien välillä tapahtuu sekoittumista, mikä lisää onnettomuusriskiä.

Liittymän läpi kulkevan liikenteen suojelmiseksi sekoittumiselta neliapilaan usein rakennetaankin kokoojarampit. Tällöin sekoittuvan liikenteen määrä on pienempi, mutta sekoittumista silti tapahtuu.
Pino

Pinomallisessa liittymässä neliapilan silmukkarampit on korvattu suorilla tai puolisuorilla rampeilla. Liikenne on sujuvaa eikä sekoittumista tapahdu, mutta liittymätyyppi on kallis monien siltojensa takia. Lisäksi se on nelikerroksinen ja liittymän pinta-ala helposti kasvaa suureksi, jotta rampeista voidaan tehdä riittävän pitkiä jyrkkien nousujen ja laskujen välttämiseksi.
Turbiini


Turbiiniliittymä on sukua pinoliittymälle, mutta se voidaan rakentaa kolmitasoisena ja lyhyempiä siltoja käyttäen. Vasemmalle kääntyvä liikenne kulkee puolisuorien ramppien yli, jolloin liittymän välityskyky on kohtalaisen hyvä.

Suunnitteluperiaatteita

Suomessa noudatettavia eritasoliittymien suunnitteluperiaatteita ovat muun muassa seuraavat:






Etusivulle

© Matti Grönroos