Sillat




Suomen pisin silta, Raippaluodon silta, pituus 1045 metriä, pääjänteen pituus 250 metriä

Vesistöjen rikkomassa Suomessa silta on varsin yleinen näky teillä. Valtaosa lossiyhteyksistä on korvattu silloilla ja osa silloista on hyvinkin näyttävän näköisiä. Sata vuotta sitten puu- ja kivisillat olivat yleisimpiä siltoja. Rautateiden tulo teki rautaristikkosillat yleisiksi; usein rautatiesilta oli laudoitettu myös autoliikennettä varten. 1920- ja 1930-luvuilla opittin rakentamaan kaarisiltoja, joista suurimmat ovat todella komeita. 1960-luku oli näyttävien riippusiltojen vuosikymmen, mutta siihen vuosikymmeneen päättyi riippusiltojen rakentaminen tyystin. Syynä oli se, että opittiin rakentamaan pitkäjänteisiä palkkisiltoja. Kokonaan uusi siltatyyppi rantautui Suomeen 1980-luvun lopulla, kun ensimmäinen iso vinoköysisilta, Jätkänkynttilä Rovaniemellä valmistui. Sen lisäksi, että Jätkänkynttilä oli kokonaan uudentyyppinen, se on upeasti suunniteltu kaupungin maamerkki. Tällä hetkellä kolme maamme pisintä siltaa ovat kaikki vinoköysisiltoja.

Suomen sillat ovat kansainvälisiin ennätyksiin nähden vaatimattomia. Sillan suuruutta mitataan usein jännevälillä. Pisin jänne, 250 metriä on Raippaluodon sillalla. Euroopan pisin siltajänne on Ison-Beltin sillassa Tanskassa, 1624 metriä. Maailman pisin jänne on japanilaisessa Akashi-Kaikyo-sillassa, 1991 metriä. Maailman pisimmät sillat ovat tyypiltään riippusiltoja.

Suomessa ei ole huomattavan korkeita siltoja siksi, että siltoja ei ole tarvinnut viedä laivaväylien yli. Siellä, missä merialueen saaristossa tie ja laivaväylä risteää, on katsottu lautan tai avattavan sillan olevan riittävä ratkaisu maantiekuljetuksiin. Siksi siltojen alituskorkeus yleensä on enintään 18 metriä. Tärkeä poikkeus tästä perussäännöstä on Saimaan syväväylä. Saimaan laivojen mitat edellyttävät 24 metrin alituskorkeutta ja siksi Saimaan alueella on muutamia korkeita ja näyttäviä siltoja.

Siltatyypit

Siltojen historia on pitkä. Silta yksinkertaisimmillaan on veden tai rotkon yli kaadettu puu. Tällainen silta ei voi luonnollisesti olla kovin pitkä, vaan pitää tehdä monimutkaisempia ratkaisuja.

Sillan konstruktion perusvaatimuksia on, että sen tulee kestää sekä kuorma että oma painonsa. Lisäksi siltaan kohdistuu paljon muita voimia: tuulikuorma, virtaavan veden aiheuttama kuorma, jäiden paine, epätasaisen kuormituksen aiheuttama vääntökuorma, liikenteen aiheuttamat pituussuuntaiset sysäykset, lämpölaajeneminen, perustusten liikkuminen jne. Siltatyypin valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten haluttu jänneväli, maaston laatu, haluttu alikulkukorkeus, kapasiteetti, kuormitus jne.

Harva silta on täysin puhdasoppisesti jotain tiettyä tyyppiä.

Perustyyppejä:


Laattasillan kansi on sillan kantavaa rakennetta. Yksinkertaisimmillaan laattasilta on maatukien väliin rakennettu laatta, mutta siinä voi tietysti olla myös välitukia.

Palkkisilta muistuttaa laattasiltaa, mutta sillan kantava rakenne muodostuu pitkittäisistä palkeista, joiden varaan sillan kansi rakennetaan. Palkit voivat olla umpinaisia, mutta pitkät sillat tehdään usein kotelopalkkisiltoina, joiden palkit ovat onttoja. Kotelopalkkien käyttö on hyvä kompromissi sillan keveyden ja rakentaan taivutus- ja vääntöjäykkyyden välillä.

Nykyisin käytetään usein liittopalkkisiltoja. Liittopalkki koostuu toisiinsa kiinnitetyistä teräs- ja betonirakenteista. Näin saadaan yhdistetyksi betonin suuri puristuslujuus ja teräksen suuri vetolujuus.

Kehäsilta on siltatyyppi, jossa kansirakenne ja välituet on kiinnitetty toisiinsa jäykästi.

Holvisilta perustuu hyvin vanhaan keksintöön holvi. Vanhat holvisillat tehtiin yleensä kivestä.

Tukiansassillan jänneväliä kasvatetaan tukemalla sillan kansirakennetta maa- tai välitukiin nojaavilla tuilla, ansailla. Tukiansassillat ovat usein olleet puusiltoja.

Riippuansassillan kantta tuetaan kolmiomaisesta yläpuolisesta rakenteesta riippuvilla tukitangoilla. Myös riippuansassilta on perinteinen puusiltatyyppi.

Holvisillan jatkokehityksen tulos on kaarisilta, jonka kantava rakenne on kaari, johon sillan kansirakenne tukeutuu. Kaarisillat ovat yleesä betoni- tai teräsrakenteisia.

Kaarisillan kaari voi olla myös ylempänä kuin kansirakenne, jolloin kantta kiinnitetään riipputangoin kaareen. Yläpuoleisella kaarella varustetun sillan ylikulkukorkeus on usein rajallinen, koska kaaret on kiinnitetty toisiinsa vaakasuorin jäykistein.

Suomessa on yleinen siltatyyppi ns. Langerpalkkisilta, jossa kantavana rakenteena on teräspalkin ja siihen kiinnitetyn yläpuoleisen kaaren yhdistelmä.

Varsinkin suurta kuormankantokykyä ja jäykkyyttä edellyttävissä rautatiesilloissa on ristikkosilta ollut hyvin yleinen siltatyyppi. Ristikkosilta on sukua sekä kaari- että riippuansassillalle ja sitä joskus kutsutaankin kaideansassillaksi. Ristikkosilta koostuu vaakasuorista ylä- ja alapaarteista (sekä joskus myös välipaarteesta) ja paarteita yhdistävistä vinoista ja pystysuorista tangoista.

Riippusilta on siltatyyppi, jonka kantavana rakenteena on korkeiden pilarien, pylonien, kautta kulkeva ja maahan ankkuroitu riippuköysi, joka kannatintankojen kannattaa avulla kannattaa pylonien välistä jäykistyspalkkia, jonka päälle sillan kansi rakennetaan. Jäykistyspalkki ei välttämättä ole palkki lainkaan, vaan se voi olla esimerkiksi sopivasti konstruoitu teräsristikko.

Riippusilta on hyvin perinteinen pitkien jännevälien silta ja maailman pitkäjänteisimmät sillat ovat riippusiltoja. Suomessa 1960-luvu oli riippusiltojen vuosikymmen. Tällöin rakennettiin kuusi suurta riippusiltaa: Sääksmäen silta kolmostielle Vanajaveden yli, Hännilänsalmen silta nelostielle Viitasaarelle Keiteleen poikki, Kirkonvarkauden silta kantatiellä 62 Saimaan yli Mikkelissä, Kirjalansalmen silta Kaarinan ja Paraisten välillä tiellä 180, Virran silta Kirkkojärven ja Pyhäjärven välisen virran yli Iitissä tiellä 362 ja Karisalmen silta Pulkkilanharjulla Asikkalassa Päijänteen yli tiellä 314. Kirjalansalmen sillan jänneväli 220 metriä oli kolmisenkymmentä vuotta Suomen siltojen pisin.

Vinoköysisilta on uusin siltatyyppi, joka yleistyi Suomessa 1990-luvulla. Se muistuttaa riippusiltaa, mutta on kuitenkin konstruktioltaan aivan erilainen. Pylonista lähtevät kannatinköydet kannattavat suoraan kansirakennetta.

Vinoköysisiltojen kehitys maailmalla on kulkenut nopeasti eteenpäin ja nykyisin katsotaan, että vinoköysisilta tulee riippusiltaa edullisemmaksi vielä 500-1000 metrin jänneväleillä, kun pitemmillä tarvitaan riippusiltaa. Suomen kolme pisintä siltaa ovat kaikki vinoköysisiltoja.

Suurimmat sillat

Siltojen suuruutta voidaan mitata useilla tavoilla. Seuraavassa luetellaan Tiehallinnon omistuksessa olevista silloista 10 suurinta kokonaispituuden, jännevälin ja pinta-alan suhteen:

Pisimmät sillat

Nimi
Pituus m
Sijaintikunta
Tie
Tyyppi
Raippaluodon silta
1045
Mustasaari
724
Vinoköysisilta, yhdistää Raippaluodon saariston mantereeseen
Tähtiniemen silta
924
Heinola
4
Vinoköysisilta Ruotsalainen-järven yli, moottoritiesilta
Kärkisten silta
787
Korpilahti
610
Vinoköysisilta, eri korkuiset pylonit, Päijänteen Kärkistensalmen yli
Saimaan silta 781
Puumala
62
Palkkisilta, littää Puumalansalmen, jossa kulkee Saimaan syväväylä
Lapinlahden silta
599
Helsinki
51
Teräsrakenteinen teräskantinen kotelopalkkisilta, moottoritiesilta Lauttasaaren ja mantereen välissä.Suomen pisin silta 30 vuoden ajan. Levennetty vuonna 1995-1996 2+3-kaistaiseksi.
Mansikkakosken silta
557
Imatra
6
Teräsrakenteinen betonikantinen kotelopalkkisilta Vuoksen yli
Tervolan silta
494
Tervola
928
Teräsrakenteinen betonikantinen palkkisilta Kemijoen yli
Kirjavanjärven silta
481
Vihti
2
Palkkisilta, pehmeikkösilta
Kaitaisten silta
477
Taivassalo
192
Teräsrakenteinen betonikantinen palkkisilta, yhdistää Kustavin mantereeseen
Tattarisuon silta
470
Helsinki
4
Palkkisilta, näkymättömissä tien päällysrakenteen sisällä oleva pehmeikkösilta

Jänneväliltään pisimmät sillat

Nimi
Pääjänne m
Sijaintikunta
Tie
Tyyppi
Raippaluodon silta 250
Mustasaari
724
Vinoköysisilta, yhdistää Raippaluodon saariston mantereeseen
Kärkisten silta 240
Korpilahti
610
Vinoköysisilta, eri korkuiset pylonit, Päijänteen Kärkistensalmen yli
Kirjalansalmen silta
220
Kaarina
180
Pitkäjänteisin riippusilta, terästä. Kaarinan-Paraisten-Korppoon saaristotiellä
Tähtiniemen silta 165
Heinola
4
Vinoköysisilta Ruotsalainen-järven yli, moottoritiesilta
Sääksmäen silta
155
Valkeakoski
130
Teräsrakenteinen riippusilta ja pengertie Vanajaveden yli. Entistä kolmostietä
Saamen silta
155
Utsjoki
4
Teräsrakenteinen betonikantinen vinoköysisilta Tenojoen yli. Rajasilta Norjaan
Louhunsalmen silta
140
Jyväskylä
16621
Teräsrakenteinen riippusilta Säynätsalon saarten välissä Päijänteen Louhunsalmen yli
Saimaan silta 140
Puumala
62
Palkkisilta, littää Puumalansalmen, jossa kulkee Saimaan syväväylä
Kirkonvarkauden silta
138
Mikkeli
62
Teräsrakenteinen riippusilta Saimaan yli
Norrströmmenin silta
135
Nauvo
180
Kotelopalkkisilta Nauvon pääsaarten välillä

Pinta-alaltaan suurimmat sillat

Nimi
Pinta-ala m2
Sijaintikunta
Tie
Tyyppi
Tähtiniemen silta 20929
Heinola
4
Vinoköysisilta Ruotsalainen-järven yli, moottoritiesilta
Tattarisuon silta 19059
Helsinki
4
Palkkisilta, näkymättömissä tien päällysrakenteen sisällä oleva pehmeikkösilta
Mansikkakosken silta 12874
Imatra
6
Teräsrakenteinen betonikantinen kotelopalkkisilta Vuoksen yli
Raippaluodon silta 12540
Mustasaari
724
Vinoköysisilta, yhdistää Raippaluodon saariston mantereeseen
Lapinlahden silta 11618
Helsinki
51
Teräsrakenteinen teräskantinen kotelopalkkisilta, moottoritiesilta Lauttasaaren ja mantereen välissä. Suomen pisin silta 30 vuoden ajan.
Saimaan silta
10153
Puumala
62
Palkkisilta, littää Puumalansalmen, jossa kulkee Saimaan syväväylä
Kärkisten silta 9444
Korpilahti
610
Teräksinen vinoköysisilta, eri korkuiset pylonit, Päijänteen Kärkistensalmen yli
Jätkänkynttilä
8173
Rovaniemi
78
Teräksinen vinoköysisilta Kemijoen yli, ensimmäinen suuri vinoköysisilta Suomessa
Pekkalan silta
6801
Joensuu
6
Teräsrakenteinen betonikantinen palkkisilta, Pielisjoen yli
Tornion silta
5565
Tornio
29
Teräsrakenteinen betonikantinen palkkisilta, Tornionjoen yli

Muita merkittäviä siltoja


Nimi
Sijaintikunta
Tie
Kommentteja
Tulkkilan silta
Kokemäki

Kolmikaarinen betonisiltta Kokemäenjoen yli, valmistunut 1918, museosilta
Leppävirran silta
Leppävirta
534
Suomen suurimpia kaarisiltoja Saimaan syväväylän yli
Komminselän silta
Varkaus
16367
Palkkisilta Saimaan syväväylän yli
Lietveden silta
Puumala
62
Palkkisilta Saimaan yli
Vihantasalmen silta
Mäntyharju
5
Puurakenteinen betonikantinen kolmiaukkoinen riippuansassilta, vuodelta 1999. Pinta-alaltaan maailman suurin pääteiden puusilta. Korvasi vuonna 1959 valmistuneen langerpalkkisen kaarisillan
Visuveden silta
Ruovesi
66
Pohjoismaiden pisin yksivartinen kääntösilta, epäsymmetrinen
Kautun silta
Ruovesi
66
Silta Kautunvuolteen yli. Siltasodan aiheuttanut silta, jonka suurin alituskorkeus on 12 metriä Kautun vanhan avokanavan kohdalla. Leveimmän väylän kohdalla silta on matalampi.
Aunessilta
Tampere
(338)
Kivinen holvisilta, aukon leveys 19 metriä. Näsijärven Kaitaveden yli, nykyisin kevyen liikenteen siltana
Ounaskosken silta
Rovaniemi

Ristikkorakenteinen kaksitasoinen yhdistetty rautatie- ja maantiesilta, ajoneuvoliikenne alatasolla. Entistä nelostietä, nykyisin paikallisen liikenteen käytössä, Kemijoen yli
Hannulan silta
Tornio

Ristikkorakenteinen silta Tornionjoen yli vuodelta 1939
Aavasaksan silta
Ylitornio
98
Kahdekaukkoinen silta Tornionjoen yli, rajasilta Aavasaksa-Matarenki. Kahdessa 90 metrin levyisessä aukossa Langerpalkkikaari.
Kulosaaren silta
Helsinki
170
9-aukkoinen silta, pituus 321 metriä, leveys 32 metriä, välittää liikennettä meren yli Itä-Helsinkiin
Särkänsalmen silta
Naantali
189
Palkkisilta Rymättylän ja Luonnonmaan välissä, alikulkukorkeus 15,5 metriä
Rajasalmen sillat
Pirkkala, Nokia
3/60
Ensimmäinen 2-kaistainen palkkisilta vuodelta 1973, rinnalle moottoritiesilta vuonna 2006. Ylittää Tampereen Pyhäjärven.
Karisalmen silta
Asikkala
314
Riippusilta, yksi Pulkkilanharjun neljästä sillasta,ylittää Päijänteen
Virran silta
Iitti
362
Riippusilta, ylittää Kymijoen Pyhäjärven ja Kirkkojärven välisen salmen
Lauttasaaren silta
Helsinki
51
Avattava liittopalkkiläppäsilta, korvasi 1930-luvun ristikkosillan
Uimasalmen silta
Eno
72
Avattava liittopalkkiläppäsilta
Ahvenisen silta
Eno
518
Kotelopalkkisilta Pielisen laivaväylän yli
Kuokkalan silta
Jyväskylä

Liittopalkkisilta Jyväsjärven yli, vapaa korkeus 11 m
Luukkaansalmen silta
Lappeenranta
4081
Liittopalkkisilta Saimaan syväväylän yli, alikulkukorkeus 25 m.
Pohjan lahden silta
Tammisaari
25
Läppäsilta Pohjan lahden suun yli. Valmistuessaan vuonna 1971 Pohjoismaiden suurin läppä
Kyrönsalmen silta
Savonlinna
14
Läppäsilta Saimaan Kyrönsalmen poikki. Salmessa Saimaan syväväylä
Suvantosilta
Joensuu

Katusilta Pielisjoen suun yli. Ainoa tieliikennekäytössä oleva nostosilta Suomessa
Ukko-Pekan silta
Naantali
189
Betonikaarisilta vuodelta 1935, alikulkukorkeus 11 metriä.Nykyisin kevyen liikenteen silta; vieressä  samankaltainen Naantalinsalmen silta  vuodelta 1986
Käkisalmen silta
Asikkala
314
Betonikaarisilta Päijänteen yli, pohjoisin Pulkkilanharjun kolmesta sillasta. Levennetty 2014
Hessundin silta
Parainen
180
Teräsbetoninen sauvakaarisilta, alikulkukorkeus 16 m. Valmistuessaan 1937 tyyppinsä pisin silta maailmassa. Levennetty 1966.
Färjsundet bro
Saltvik
ÅL2
Teräsbetoninen holvisilta, alikulkukorkeus 19,50 m. Valmistunut 1937, levennetty  1981
Vuosaaren silta
Helsinki

Nelipalkkinen kotelosilta Vartiokylän lahden yli, pituus 415 m
Mälkiän silta
Lappeenranta
6
Kotelopalkkisilta Saimaan kanavan yli, alikulkukorkeus 25 m. Korvasi vain muutama vuosi aiemmin rakennetun kolme metriä matalamman sillan, joka purettiin ja jonka kansi upotettiin uuden sillan penkereeseen. Kuutostien leventämisen yhteydessä rinnalle rakennettin toinen silta.
Lauritsalan silta Lappeenranta 4071 Kotelopalkkisilta Saimaan kanavan yli, alkukulkukorkeus 25 m.
Sattmarkin silta
Parainen
180
Kaarisilta (kaksi rinnakkaista kaarta), alikulkukorkeus 12m, jänneväli 70 m
Syvingin silta
Ruovesi
3481
Kaarisilta Tarjanneveden Syvinkisalmen yli, jänneväli 70 m
Vuoksensalmen silta
Luhanka
612
Kotelopalkkisilta Päijänteen Vuoksensalmen yli. Pääjänne 88 m.
Sipoonlahden silta
Sipoo
7
Erittän vaikeisiin pohjaolosuhteisiin perustettu moottoritiesilta Sipoonlahden yl, 328 m. Kaksi rinnakkaista palkkisiltaa. Kaareva, toisesta päästä liittymän takia levenevä.
Mierolan silta
Hattula
(57)
Betoniholvisillta Vanajanveden Mierolansalmen yli. Entinen valtatiesilta, nykyisin paikallisen liikenteen käytössä. Museosilta.
Kyllönjoen silta
Pälkäne
(57)
Kiviarkkuinen puinen tukiansassilta Kyllönjoen yli. Entinen valtatiesilta, nykyisin paikallisen liikenteen käytössä.
Emäsalon silta
Porvoo
1543
Emäsalon mantereeseen yhdistävä palkkisilta, alituskorkeus 18 m
Kallan sillat
Kuopio
5
Pengertie ja 2014 valmistuneet sillat Kallaveden poikki. Korvaa entiset avattavat sillat

Toteutumattomia siltahankkeita


Airiston silta
Nauvon ja Paraisten välinen kiinteä yhteys, jolla korvattaisiin viikonloppuisin ruuhkautuvat Turunmaan saaristotien lautat. Salmesta kulkee laivaväylä, minkä takia esitetty vinoköysisilta olisi erittäin massiivinen 46 metrin alikulkukorkeudellaan. Toinen esitetty vaihtoehto on tunneli. Suunnitelmat jäissä ennen kaikkea kustannussyistä
Lännentie eli Ahvenanmaan tieyhteys
Etenkin 1960-luvulla tehtiin suunnitelmia manner-Suomen ja Ahvenanmaan liittämiseksi kiinteällä tieyhteydellä. Rymättylän ja Naantalin Luonnonmaan välille rakennettu Särkänsalmen silta ajateltiin osaksi tätä reittiä  Suunnitelmissa esitettiin pariakin reittivaihtoehtoa: Kustavin ja Houtskarin kautta. Reitit olisivat yhdistyneet Brändön Lappon saarella, josta tie olisi jatkunut Vårdön kautta Ahvenanmantereelle. Reitillä sijaitsevien leveiden merenselkien ylityksen kalleus ja autolauttojen kapasiteetin nopea kasvu veivät pohjan suunnitelmilta.
Lehmänkurkun tie
Kustavin ja Lokalahden välinen tienoikaisu, josta Eduskunnassa on tehty aloitteita joka vuosi 1950-luvulta, viime vuosina lähinnä hupimielessä.
Kruunuvuorenselkä, Helsinki
Katuyhteys Helsingin Katajanokan ja Laajasalon välillä. Ehdotettu vinoköysisiltaa, metroa, tunnelia, kävelytunnelia ym.
Kallaveden silta
Kuopion ja Joensuun välinen tienoikaisu Kallaveden yli. Edellyttää runsaan 1,3 kilometriä pitkän sillan rakentamista Kallaveden yli. Paikalla kulkee laivaväylä, minkä takia alikulkukorkeuden tulee olla vähintään 24 metriä.
Merenkurkun silta
Aika ajoin esiin nouseva suunnitelma tien rakentamiseksi Merenkurkkuun Suomen ja Ruotsin välille. Teknisestä sillan rakentaminen onnistuisi kohtalaisen hyvin, koska merenpohja on verraten matala. Siltojen kokonaispituus olisi kuitenkin noin 40 km ja hankkeesta tulisi todella kallis.
Hailuodon silta
Kymmeniä vuosia esillä pidetty suunnitelma kiinteän yhteyden rakentamiseksi Hailuotoon. Hailuodon ja Oulunsalon välinen salmi on vajaat 10 km leveä ja lauttaväli on pengerrysten ansiosta 6,7 km. Hailuodon väestöpohjaa (noin 1000 asukasta) on pidetty pienenä kustannukset huomioon ottaen. Ei mitään päätöksiä.
Oulujärven ylitystie
Suunnitelma Oulun ja Kajaanin välisen tieyhteyden lyhentämisestä rakentamalla silta Oulujärven poikki. Oulujärven Paltaselän ja Ärjänseljän välinen kapeikko on leveydeltään noin 1,1 kilometriä. Hanketta on jyrkästi arvosteltu ympäristösyistä. Kyse ei lisäksi ole vain sillasta, vaan uutta valtatietä pitäisi rakentaa noin 45 kilometriä. Hankkeen toteutuminen ei näytä todennäköiseltä.
Pulkkilanharjun avattava silta
Pulkkilanharjun sillat katkaisevat isojen purjeveneiden reitin. Karisalmen riippusillan alituskorkeus on 11 metriä ja Käkisalmen kaarisillan 10 metriä. Käkisalmen sillan uusimiseksi 14 metrin alituskorkeudelle on vesiylioikeuden kielteinen päätös maisemasyistä. Käkisalmeen tai Pulkkilansalmeen on vaadittu avattavaa siltaa.
Laitaatsalmi, Savonlinna
Saimaan syväväylä kulkee Savonlinnan itäpuoleisessa Kyrönsalmessa. Väylä on mutkainen, kapea ja vuolaasti virtaava ja siksi onnettomuusherkkä. Salmessa on maantieläppäsilta, rautatiekääntösilta ja avattava Olavinlinnan ponttonisilta. Vaihtoehtoina on esitetty syväväylän siirtämistä Savonlinnan länsireunalla olevan Laitaatsalmeen tai vaihtoehtoisesti parikilometrisen Aholahden kanavan rakentaminen muutama kilometri lännemmäksi. Kumpikin vaihtoehto sisältää kalliita siltaratkaisuja.

Valtatien 14 rakentaminen Savonlinnan keskustan ohi on alkanut vuonna 2009. Tässä yhteydessä on päätetty syväväylän linjaamisesta Laitaatsalmen kautta. Tavoite on, että suunnittelu etenisi siten, että rakentamisvalmius saavutettaisiin vuonna 2012.
Keiteleen kanavan sillat
Keiteleen kanavaa rakennettaessa "unohtui" varata varoja vesireitin yli kulkevien siltojen korottamiseen. Matalin silta on Vuonteensalmessa Laukaassa, 3,5 metriä. Mataluus estää kanavan käytön vähänkään suuremmilta aluksilta, jotka väylän ja sulkujen mitoituksen puolesta pystyisivät käyttämään kanavaa. Mitään nopeaa ratkaisua ei ole suunnitteilla.

Turun saariston siltaohjelma

Tiehallinto on 1990-luvulla käynnistänyt ohjelman kaikkiaan 12 lossipaikan lakkauttamiseksi. Keskeisimpänä syynä ohjelmaan ovat lauttojen ikääntyminen ja niiden korkeat käyttökulut. Tilanne ohjelmassa on elokuussa 2010 seuraava. Muutokset eivät lähitulevaisuudessa ole todennäköisiä.

Lossipaikka
Tie
Tilanne
Attu
12027
Silta valmistunut 2003
Hämmärönsalmi
1890
Lautta
Högsar
12019
Hanke keskeytetty 2000 keskeneräisen yleiskaavoituksen takia
Kivimo
12003
Lautta
Lövö
1830
Silta vamistunut 2011
Merimasku
1930
Silta valmistunut 2002
Mossala
12003
Lautta
Pinoperä
12242
Silta valmistunut 2006
Saverkeit
12005
Lautta
Ulkoluoto
12084
Silta valmistunut 2007
Våno
12027
Hanke keskeytetty 2000 liian korkeiden kustannusten takia
Wattkast
12012
Silta valmistunut 2004

Siltaohjelman kohteiden sijainti kartalla


Etusivulle

© Matti Grönroos