Valtatie 10 Turku-Tuulos, 167 km


  Turku-Lahti 215 km


Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:4.500.000 2010


Geometriaa

Tien mutkaisuusprofiili: (Mikä se on?)

Suunnanmuutoksia alle 30°/km
150 km
92 %
Suunnanmuutoksia 30-60°/km 11 km
 7 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 2 km
1 %


Vaihtoehtoisia reittejä

Päätepisteet
Kautta
Tiet
Matka
Turku-Lahti


Forssa-Hämeenlinna
  215
Forssa-Riihimäki 221
Lohjanharju-Hyvinkää-Mäntsälä
  243
Turku-Jyväskylä


Tampere
  310
Hämeenlinna-Padasjoki
332
Turku-Kouvola


Hämeenlinna-Lahti
282
Helsinki(Kehä III)-Porvoo
301

Kuvaus

Valtatie 10 on ikivanhaa Hämeen Härkätietä seuraileva reitti Turun ja Hämeen välillä. Turun ja Hämeenlinnan lähettyvillä olevien lyhyitä nelikaistaisia osuuksia lukuun ottamatta kaksikaistaista tietä. Kummassakin päässä mäkisempää ja mutkaisempaa tietä, muuten varsin hyvätasoista.

Turun ja Lahden välisestä reitistä Tuuloksen ja Lahden välinen osuus on numeroitu valtatieksi 12. Tie jatkuu Tuuloksesta pohjoiseen kantatienä 53, joka on tasoltaan selvästi valtatietä 10 alhaisempi.



Valtatien 10 ja seututien 290 risteys Hämeenlinnassa



Tammelan suoria metsätaipaleita

Historiaa

Vuonna 1938 numeroitiin Turun ja Tuuloksen välinen osuus valtatieksi 10. Vuoteen 1962 asti tie kulki juuri historiallisten teiden linjaa Turusta Tarvasjoen, Marttilan, Kosken, Someron, Tammelan Portaan ja Rengon kautta Hämeenlinnaan ja edelleen Tuuloksen Pohjoiseen. Tällöin valmistui nykyinen tienlinjaus. Hämeenlinnassa tie kulki 1960-luvun lopulle asti Hämeenlinnan keskustan läpi, kunnes kaupungin eteläpuolelle valmistui uusi reitti Vanajaveden yli ja Vanajan kirkon ohi.

Hämeen Härkätie

Hämeen Härkätie on ikivanha ja viikinkiajalta 800-luvulta peräisin oleva Turun ja Hämeenlinnan kauppareitti. Sen reitti on kyetty rekonstruoimaan 1500-luvulta nykypäivään. Nimityksen esitetään tulleen siitä, että hämäläiset talonpojat siirtyivät 1600-luvulla härkien käyttöön kyllästyneinä kruunun jatkuviin hevosten pakko-ottoihin. Hämeenlinnasta Lahteen ja edelleen Salpausselkää itään kulkenutta väylää kutsuttiin Yliseksi Viipurintieksi (Alinen Viipurintie Turusta etelärannikkoa seuraten Viipuriin tunnetaan paremmin nimillä Suuri Rantatie ja Kuninkaantie). Hämeen Härkätie ja Ylinen Viipurintie yhdessä olivat strategisesti tärkeä keskiaikaiset Turun, Hämeen ja Viipurin linnat yhdistävä tie.

Keskiajalla Härkätie oli myös tärkeä pyhiinvaellusreitti, joka yhdisti Turun tuomiokirkon, Rengon Pyhän Jaakon kirkon ja Hattulan Pyhän Ristin kirkon.

Hämeen härkätie

Hämeen Härkätie

Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Turussa, Liedossa ja Rengossa tie on suurelta osaltaan jäänyt valtatien 10 alle.

Hämeenlinnan ja Rengon välillä tien vanha pohjoinen linjaus kiertää Alajärven pohjoispuolitse. Vuonna 1853  valmistui Rengosta Luolajan kautta Hämeenlinnaan uusi tie, joka sai nimityksen Rehbinderin oikaisu kuvernööri Carl Otto Rehbinderin mukaan. Rehbinder (1797-1873) toimi Hämeen läänin kuvernöörinä eli maaherrana vuosina 1841-1863.

Tien numerointi on pahasti pirstoutunut: Maantieverkolla tiellä on numerot 2230, 2250, 2264, 2810, 2802, 2824 ja 2831. Rengon ja Hämeenlinnan välinen pitempi haara Alajärven pohjoispuolta on numeroltaan 2855 ja Luolajan kautta kulkeva oikaisu 2862.



Hämeen Härkätie on viitoitettu ruskeavalkoisilla matkailutien viitoilla









Etusivulle

© Matti Grönroos