Valtatie 3 Helsinki-Vaasa, 424 km


 
Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:4.500.000 2010



Helsinki
Hämeenlinna 100 Hämeenlinna
Tampere 178 78 Tampere
Parkano 265 165 87 Parkano
Jalasjärvi 327 227 149 62 Jalasjärvi
Kurikka 346 246 168 81 19 Kurikka
Laihia 400 300 222 135 73 54 Laihia
Vaasa 424 324 246 159 97 78 24

Geometriaa

Tien mutkaisuusprofiili: (Mikä se on?)

Suunnanmuutoksia alle 30°/km
342 km
82 %
Suunnanmuutoksia 30-60°/km 64 km
15 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 12 km
3 %



Kuvaus

Valtatie 3 on Helsingin ja Vaasan välinen valtatiereitti. Se on koko matkaltaan numeroitu myös Eurooppatieksi E12.

Helsingin ja Tampereen välinen osuus on moottoritietä, lukuun ottamatta Kehä III:n sisäpuolista osuutta, joka on nelikaistaista tietä. Tie on viitoitettu Tampereen läntistä ohikulkutietä, joka on lähes koko pituudeltaan moottoritietä.

Tampereen ja Vaasan välillä tie on lyhyitä osuuksia lukuun ottamatta kaksikaistainen. Vaasassa on lyhyt moottoritieosuus. Tampereen pohjoispuolella tie kykenee varsin hyvin välittämään liikenteensä, mutta raskas liikenne aiheuttaa ajoaikavaihteluja, koska ohitustilaisuuksia on verraten vähän varsinkin Pirkanmaan puoleisella osuudella tien mäkisyyden takia.



Valtatie 3 Hämeenkyrön mäkimaisemassa



Vaasan moottoritie



Kurikan lakeuksia

Pirkkolan liittymä, Helsinki

Historiaa

Vuonna 1938 kolmostie kulki Helsingissä yhdessä ykkös- ja kakkosteiden kanssa Pitäjänmäelle nykyisten Pitäjänmäentien ja Konalan risteykseen. Sieltä tie jatkui nykyisten Malminkartanon ja Kaivokselan ohi Vantaankoskelle ja edelleen Klaukkalan, Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan, nykyisten teiden 132, 54 ja 2873 reittiä. Hämeenlinnasta reitti jatkui Vanajanselän ja Roineen itäpuolta Hattulan, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle. Tiehen yhtyivät tuolloiset valtatiet 12 Pälkäneen Kyllössä ja 9 Kangasalan Huutijärvellä. Tampereelta tie kulki Vaasaan suunnilleen nykyistä linjausta.

Valtatie 3 Kyllö

Valtateiden 3 ja 12 entinen risteys Pälkäneen Kyllössä vuonna 2006. Lahteen vasemmalle, Helsinkiin oikealle.


Vuoden 1938 valtatiet 3 ja 12 haarautuvat Pälkäneen Kyllössä


Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:1.000.000 2010

Valtatie 3 vuoden 1938 linjaus Helsingin ja Tampereen välillä


Helsinki
Pitäjänmäki 10 Pitäjänmäki
Loppi 68 58 Loppi
Hämeenlinna 112 102 44 Hämeenlinna
Pälkäne 158 148 90 46 Pälkäne
Tampere 194 184 126 82 36

Vuoden 1938 linjauksen etäisyystaulukko Helsinki-Tampere

Alkuperäinen Helsingin ja Hämeenlinnan välinen linjaus ei ollut suosituimman reitin mukainen. Yleisimmin käytetty reitti oli keskiaikainen Hämeentie, eli tie Helsingistä Helsingin pitäjään, Hyvinkään kautta Hausjärvelle, Turkhautaan, Turenkiin ja edelleen Hämeenlinnaan. Tuohon aikaan maassamme käytiin varsin voimakkaasti lainehtivaa väittelyä rautateiden ja maanteiden rakentamisen välillä. Mainittu yleisin reitti kulkee lähellä päärataa ja valtatien vieminen lähelle rautatietä katsottiin rautateiden asemaa heikentäväksi vahingolliseksi kilpailuksi.

Hämeenlinnan ja Tampereen välinen osuus Mallasveden ja Roineen itäpuolelta seurasi ikivanhaa tielinjaa Hämeenlinnasta Tammerkoskelle ja edelleen Ulvilaan. Tämä reitti on ilmeisesti ollut ollut käytössä jo keskiajan alussa.



Vuoden 1938 valta- ja kantatiet Hämeenlinnan seudulla

Valteen suora

Valteen suora Hattulassa. Vanhan kolmostien ehdottomasti pisin suora Hämeenlinnan ja Pälkäneen välillä.

Metsittynyttä kolmostietä

Metsittynyttä entistä kolmostietä Hattulassa

Hämeenlinnan ja Tampereen välinen vanha linjaus

Tie uusittiin kokonaisuudessaan vuosina 1955-1964. Tällöin syntyi nykyinen linjaus Helsingistä Nurmijärven, Hyvinkään ja Riihimäen sivuitse Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta Tampereelle linjaus muuttui radikaalisti: Pitkällisten riitojen jälkeen tie ohjattiin Valkeakosken kautta, jolloin Sääksmäelle rakennettiin pengertie ja riippusilta, jolla tie ylitti Vanajaveden Rauttunselän ja Vanajanselän välistä.

Aluksi vaihtoehtoja oli kolme: Toijalan, Valkeakosken ja Pälkäneen kautta. Toijalan vaihtoehto putosi ensimmäisenä ja kovin taisto käytiin Valkeakosken ja Pälkäneen välillä. Pälkäneen vaihtoehto oli selvästi halvempi, mutta lopulta päätös koitui Valkeakosken hyväksi muun muassa siksi, että tie haluttiin mieluummin viedä teolllisuuspaikkakuntien kuin "taantuvien maalaispitäjien" kautta.

Ensimmäiseksi valmistui osuus Riihimäen Herajoelta Janakkalan Tervakoskelle vuonna 1958. Tämä osuus oli poikkeuksellisen hieno, koska se oli kestopäällystetty. Hyvinkään ja Hämeenlinnan välinen osuus valmistui vuonna 1960 ja Hyvinkään ja Helsingin välinen vuonna 1961.

Työt Hämeenlinnan ja Tampereen välillä aloitettiin vuonna 1958. Tärkein virstanpylväs oli Sääksmäen silta valmistuminen vuonna 1963. Tällöin Valkeakosken teollisuuskauppala sai ensimmäisen kunnollisen maantieyhteytensä. Koko tie Helsingistä Tampereelle oli valmiina vuonna 1964. Hämeenlinnan ja Tampereen välinen Toijalan kautta kulkenut kantatie 56 lakkautettiin valtatien 9 linjauksen Turku-Loimaa-Viiala-Tampere valmistuttua ja jäljelle jäänyt osuus sai myöhemmin numerokseen 303.

Sääksmäen silta

Sääksmäen silta


Vanajaveden ylitys merkittynä 1950-luvun kartalle. Silta laivavälän kohdalla, muualla pengertie.

Hämeenlinnan keskustan läpi Hattelmalasta Tiiriöön valmistui 7 kilometrin mittainen moottoritie vuonna 1965.  Vuonna 1968 valmistui 12 km:n pituinen moottoritieosuus Tampereen Lakalaivasta Lempäälän Kuljuun.


Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:1.000.000 2010

Valtatie 3 Hämeenlinnan ja Tampereen välillä vuosina 1964-2000

Vanha kolmostien reitti Hämeenlinnasta Pälkäneelle jäi mutkaiseksi ja mäkiseksi soratieväyläksi 1970-luvulle asti, jolloin tie uusittiin valtatietasoiseksi ja numeroitiin myöhemmin ensin maantieksi 305 ja vuonna 1990 kantatieksi 57. Hattulan uuden kirkon kupeessa sijaitsee vanhan tien historiallinen Mierolan silta, joka on nykyisin museotienä ja jota on mainittu yhdeksi Suomen kauneimmista silloista.

Helsingin ja Vantaan kaupunkien alueella tie rakennettiin nelikaistaiseksi Haagasta Kehä III:lle. Haagan ja Kaivokselan väli valmistui vuonna 1975 ja Kaivoksela-Kehä III vuonna 1977. Tämä tieosuus ei ole moottoritietä.

Kolmostie ruuhkautui etenkin Helsingin ja Hämeenlinnan välillä toivottomaksi jo 1980-luvulla. Moottoritie Helsingistä Hämeenlinnaan linjattiin valtatien viereen, mutta Hämeenlinnan ja Tampereen välisestä linjauksesta riideltiin vuosia, koska Valkeakosken kautta kulkeva lyhyimmän vaihtoehdon katsottiin vahingoittavan Sääksmäen Rapolanharjun reunaa kulkiessaan historiallista maisemaa ja arvoja. Loppujen lopuksi linjaukseksi valittiin Toijala, jolloin Vanajavesi ylitetään Konhonvuolteella Toijalan luoteispuolella. Täten Hämeenlinnan ja Tampereen väliseksi linjaukseksi tuli vuoden 1938 tieverkon kantatien 56 linjaus ja itse asiassa se linjaus, joka 1950-luvulla ensimmäiseksi hylättiin. Moottoritie valmistui Hämeenlinnaan asti vuonna 1992, Jutikkalaan Sääksmäen sillan läheisyyteen vuonna 1996 ja Lempäälän Kuljuun vuonna 2000.


Nummenniityn suora Nurmijärven ja Hyvinkään välillä

Tampere E:n liittymä. Alimpana itä-länsisuuntainen ohikulkutie, seuraavassa tasossa pohjois-eteläsuuntainen moottoritie, kolmannessa kerroksessa itä-etelä-ramppi ja ylimpänä pohjoinen-itä-ramppi. Tietä ei enää viitoiteta numerolla 60.

Tampere E:n liittymä

Helsingin ja Hämeenlinnan välistä osuutta rakennettiin palasissa ensin rakennettiin Kehä III-Klaukkalan th vuosina 1985-1988. Hyvinkään ja Riihimäen välinen osuus rakennettiin vuosina 1988-1990, Klaukkalan th:n ja Nurmijärven välinen vuosina 1988-1991 ja Nurmijärven ja Hyvinkään välinen osuus vuosina 1988-1992. Viimeinen osuus Riihimäeltä Hämeenlinnaan aloitettiin vuonna 1990 ja se valmistui vuonna 1992.

Vuoden 1996 numerointiuudistuksessa kolmostie viitoitettiin Tampereen kehätien kautta, kun viitoitus aiemmin oli tehty keskustan kautta. Kaupungin eteläinen sisääntulotie Tampere E -liittymän ja keskustan välillä muuttuikin yhdystieksi 3495. Luoteinen sisääntulotie Ylöjärveltä muuttui kantatieksi 65.

Tampereen kehätie kulkee Nokian ja Pirkkalan rajalla Rajasalmessa Pyhäjärven poikki. Rajasalmen silta valmistui vuonna 1973. Siltaa rakennettaessa elokuussa 1973 Tampereen seudulla riehui myrsky nopeudella 25 m/s ja yksi sillan kolmesta kelluvasta lohkosta irtosi kiinnikkeistään ja lähti karkuteille. Se ajautui parissa tunnissa Tampereelle Tahmelan rantaan, johon se rauhallisesti ja vahingoittumattomana pysähtyi.

Läntinen moottoritie rupesi olemaan pullonkaula ja se rakennettiin moottoritieksi kaksivaiheisena urakkana. Vaiheet valmistuivat vuonna 2006 ja 2009. Urakan yhteydessä valtatien 12 liittymä Nokialla rakennettiin massiiviseksi systeemiliittymäksi.

Rinnakkaistie

Kaksikaistainen moottoritien sivuun jäänyt tie on koko matkaltaan Vantaankoskelta Valkeakosken kautta Tampereelle saanut numerokseen 130. Sitä on ylläpidetty valtatietasoisena tienä ja sen liikennemäärät ovat murto-osa moottoritietä edeltäneeseen aikaan verrattuna. Tie onkin varsin miellyttävä vaihtoehto rauhallisesta rytmistä pitäville.

Moottoritieosuuksien ja moottoritien kaltaisen osuuden liittymäkaaviot


Vaasan moottoritie

Hietalahden liittymä, Vaasa
Korkeamäen liittymä, Vaasa
Pitkämäen liittymä, Vaasa

Vaasan ohikulkutien haarautumiskohta
Vanhan sataman liittymä, Vaasa
Airport Parkin liittymä, Vaasa
Vikbyn liittymä, Mustasaari
Tölbyn liittymä, Mustasaari

Moottoritie Helsinki-Tampere



Soppeenmäen eli Vähä-Ahveniston liittymä.

Liittymän pohjoispuolella moottoritie päättyy ja tie muuttuu yksiajorataiseksi


Myllypuron liittymä


Kalkun liittymä

Suomessa harvinainen liittymätyyppi, jossa sekundääritie liittyy risteyksen ylittävän liikenneympyrän kautta.

Valtatien 11 päätepiste.


Pitkäniemen liittymä

Tyypiltään 3/4-turbiini oleva toinen maan kahdesta täydellisestä kahden moottoritien liittymästä. (Toinen on Vt3:n liittymä 40 Tampere E.)

Liittymän läpi kulkee myös Tampereen ja Nokian välinen katu, mutta siltä ei ole yhteyttä moottoriteille tässä liittymässä.


Rajaniemen liittymä



Pirkkalan liittymä


Linnakorven liittymä


Sarankulman liittymä


Lakalaivan liittymä

Liittymä on hyvin lähellä liittymää 40 ja siinä on rampit vain länteen.


Tampere E

Suomen ainoa nelikerroksinen liittymä. Maan toinen kahden moottoritien täydellinen liittymä.

Liittymässä sekä Vt3 että Vt9 kääntyvät.


Särkijärven liittymä

Liittymä on muutettu kaksiramppisesta suuntaisliittymästä puolineliapilaksi vuonna 2010 lähelle rakennetun Ikean tavaratalon liikenteen kanavoimiseksi. Yhteiset kokoojarampit liittymän 40 kanssa.


Sääksjärven liittymä

Tie Hervantaan





Puskiaisen liittymä



Kuljun liittymä.

Tampereen moottoritien eteläinen päätepiste sijaitsi liitttymän pohjoispuolella.

Vanha kolmostie, nykyinen Mt130 haarautuu Valkeakosken suuntaan.



Lempäälän pohjoinen liittymä


Lempäälän eteläinen liittymä


Valkeakosken liittymä

Konhonvuolteen pohjoisrannalla, kiinni liittymässä 32.


Konhon liittymä

Vt9 haarautuu Turun suuntaan. Konhonvuolteen etelärannalla, kiinni liittymässä 33.




Toijalan liittymä

Katu Toijalan satamaan, johon aikoinaan kulki rautatie. Sataman kautta kuljetettiin Valkeakosken tehtaiden tuotteita ennen kunnollisten teiden ja rautatien rakentamista.



Tarttilan littymä


Jutikkalan liittymä

Vanha kolmostie Mt130 erkanee Valkeakosken suuntaan.


Iittalan liittymä


Parolan (Hattulan) liittymä


Ojoisten liittymä

Kt57 kulkee varhaisimman kolmostien linjaa Pälkäneelle.



Hämeenlinnan keskustan liittymät

Kaksi yhteenrakennettua suuntaisliittymää halkaisevat Hämeenlinnan keskustan reunan aiempaa joutomaata pitkin. Hämeenlinnan kaupunki aikoo rakennuttaa kauppakeskuksen liittymän kohdalle moottoritien päälle.


Hattelmalan liittymä

Vt10 ohittaa Hämeenlinnan keskustan eteläkautta.


Viralan (Turengin) liittymä


Tervakosken liittymä


Riihimäki P


Riihimäki E


Hyvinkää P


Hyvinkään liittymä


Hyvinkää E

Kiinni liittymässä 14.




Tuusulantien liittymä

Kiinni liittymässä 15


Nurmijärven liittymä


Klaukkalan liittymä


Kivistön liittymä


Vantaankosken liittymä

Liittymää uusitaan täydelliseksi järjestelmäliittymäksi, mikä poistaa Kehä III:lta liikennevalot. Liittymä rakennetaan varsin ahtaaseen paikkaan ja siksi rampit ovat jokseenkin jyrkät.


Martinkyläntien liittymä


Martinlaakson liittymä


Kaivokselan liittymä


Kaarelan liittymä


Pirkkolan (Kannelmäen) liittymä

Osin eriskummallinen liittymä: Kehä I:ltä lännestä liitytään kolmostielle pohjoiseen katuverkkoa kulkevan rampin kautta.


Haagan liittymä

Etusivulle

© Matti Grönroos