Valtatie 8 Turku-Haaransilta(Liminka), 626 km


Turku-Oulu     649 km



Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:4.500.000 2010


Geometriaa

Tien mutkaisuusprofiili: (Mikä se on?)

Tieosuus Turku-Vaasa (Helsingby)

Suunnanmuutoksia alle 30°/km
280 km
89 %
Suunnanmuutoksia 30-60°/km 30 km
9 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 5 km
2 %



Tieosuus Vaasa-Oulu (Haaransilta)

Suunnanmuutoksia alle 30°/km
250 km
85 %
Suunnanmuutoksia 30-60°/km 34 km
12 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 10 km
3 %


Vaihtoehtoisia reittejä

Päätepisteet
Kautta
Tiet
Matka
Turku-Oulu


Pori-Vaasa
  651
Pori-Parkano-Kaustinen-Ylivieska   657
Tampere-Jyväskylä
  647
Kokkola-Oulu


Raahe
  196
Kannus-Ylivieska
  203
Turku-Vaasa


Rauma-Pori
334
Huittinen-Kankaanpää-Kurikka
  360
Vammala-Hämeenkyrö-Parkano
363
Turku-Pori


Rauma
  139
Säkylä-Eura-Harjavalta
  142

Kuvaus

Valtatie 8 on länsirannikon valtaväylä, joka on myös raskaan liikenteen suosiossa. Tie on valtaosin kaksikaistaista lukuun ottamatta lyhyitä moottoritiejaksoja Turun ja Vaasan lähettyvillä. Myös osuus tien päätepisteestä Limingan Haaransillasta Ouluun on moottoritietä. Tie on koko matkaltaan numeroitu eurooppatieksi E8.

Tie ei missään vaiheessa ole kovin mäkinen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella maasto on jonkin verran kumpuilevaa. Merikarvian ja Kristiinankaupungin välillä kulkee Pohjanmaan eteläinen raja ja tästä Ouluun tie on varsin tasaista.



Raahen ja Limingan välinen noin 50 km:n mittainen osuus on rakennettu lähes viivasuoraksi jokseenkin asumattoman seudun halki.



Eteläpohjalaista maisemaa Närpiössä



Ruotsinkielisillä alueilla viitoituskohteiden nimet ovat ensin ruotsiksi



Rauman ja Laitilan välistä metsävyöhykettä

Historiaa

Turun ja Oulun välinen reitti numeroitiin valtatieksi 8 vuonna 1938. Sen reitti kulki varsin tarkasti nykyisen tien linjausta seuraavia kohtia lukuun ottamatta:
Vuonna 1963 valmistui Turun ja Raision välille lyhyt moottoritieosuus ja vuonna 1966 Vaasan eteläiselle sisääntulotielle. Jälkimmäistä jatkettiin vuonna 1994 valtateiden 3 ja 8 risteykseen asti.

Tie kulki Uudenkaarlepyyn keskustan halki vuoteen 1968 asti, jolloin valmistui oikaisu Munsalan eteläpuolelta kaupungin itäpuolitse Pedersöreen.



Vanhat reitit Uusikaarlepyyssä ja Pietarsaaressa. Kantatie 67, nykyinen valtatie 19, kulkee vielä Uusikaarlepyyn keskustaan asti.

1980-luvun puoliväliin asti tien sujuvuutta hankaloitti reitti Porin, Vaasan ja Kokkolan kaupunkien läpi. Ohitustie Porin keskustan länsipuolelle valmistui vuonna 1986, Vaasan keskustan koillispuolelle samoin vuonna 1986 ja Kokkolan keskustan eteläpuolelle vuonna 1990.

Vaasan itäpuolinen ohitustie on siten tynkä, että se alkaa vain noin kahden kilometrin päässä kaupungin keskustan itäpuolelta ja siten valtatie kulkee Mustasaaren suurimman taajaman Sepänkylän läpi.

Oulun eteläistä valtatietä parannettiin useassa vaiheessa 1990- ja 2000-luvuilla: Ohikulkutie muutettiin moottoritieksi Kiviniemeen asti lentoasemalle ja Hailuotoon johtavan tien 815 risteykseen ja siitä etelään Kempeleeseen rakennettiin moottoriliikennetie. Moottoriliikennetie muutettiin moottoritieksi ja sitä jatkettiin Limingan Haaransiltaan valtateiden 4 ja 8 risteykseen asti. Tämä osuus valmistui vuonna 2004.

Vuonna 2002 eurooppatie E8:n reittiä jatkettiin Keminmaalta Turkuun ja koko valtatie 8 numeroitiin tuolloin myös E8:ksi.

Nelostien moottoritien valmistuttua Limingan Haaransillalle asti vuonna 2004 valtatien 8 numerointi muuttui päättymään tähän noin 25 kilometriä Oulun eteläpuolella sijaitsevaan liikenneympyrään.



Etusivulle

© Matti Grönroos