Valtatie 9 Turku-Kuopio-Joensuu-Niirala(Raja), 663 km

Turku-Kuopio


Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:4.500.000 2010


 

Geometriaa

Tien mutkaisuusprofiili: (Mikä se on?)

Tieosuus Turku-Toijala (Akaa, Vt3)

Suunnanmuutoksia alle 30°/km
115 km
91 %
Suunnanmuutoksia 30-60°/km 10 km
 8 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 1 km
1 %



Tieosuus Tampere-Jyväskylä

Suunnanmuutoksia alle 30°/km
113 km
75 %
Suunnanmuutoksia 30-60°/km 31 km
20 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 7 km
5 %



Tieosuus Vaajakoski-Vehmasmäki (Vt5)

Suunnanmuutoksia alle 30°/km
54 km
48 %
Suunnanmuutoksia 30-60°/km 53 km
 46 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 7 km
6 %



Tieosuus Vuorela (Vt5)-Joensuu

Suunnanmuutoksia alle 30°/km
60 km
48 %
Suunnanmuutoksia 30-60°/km 54 km
43 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 12 km
10 %



Tieosuus Onkamo (Vt6)-Niirala

Suunnanmuutoksia alle 30°/km
13 km
37 %
Suunnanmuutoksia 30-60°/km 14 km
42 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km  7 km
21 %


Vaihtoehtoisia reittejä

Päätepisteet
Kautta
Tiet
Matka
Moottoritietä
Turku-Jyväskylä
Tampere
  310
59
Hämeenlinna-Padasjoki
332
4
Turku-Tampere
Loimaa-Humppila
161
45
Huittinen
   167
21
Turku-Joensuu
Tampere-Jyväskylä-Kuopio 59290
Tampere-Jyväskylä-Varkaus
560
65
Hämeenlinna-Lahti-Mikkeli-Varkaus
558
50
Lohja-Mäntsälä-Lahti-Mikkeli-Varkaus
581
215
Helsinki(Kehä III)-Kouvola-Lappeenranta
610
216



Vaihtoehtoreitit Turku-Joensuu

Kuvaus

Turun ja Niiralan välinen valtatie 9 on tärkeitä poikittaisreittejä. Se on koko Turun ja Kuopion välillä numeroitu eurooppatieksi E63.

Tie on suurimmalta osaltaan kaksikaistaista varsin hyvää valtatietä. Oriveden ja Jyväskylän välillä on kapeampaa ja mutkaisempaa, mutta tietä on paranneltu ohituskaistoin. Kuopion ja Joensuun välinen osuus, joka oli vuoteen 2010 asti valtatie 17, on monin paikoin mäkinen ja mutkainen eikä sujuvuudeltaan edusta maan valtateiden huippua.

Viitostien kanssa yhteinen nelikaistainen osuus Kuopiosta Kallaveden yli. Joensuun päässä nelikaistaisia osuuksia. Moottoritieosuuksia on useita:


Hervannan liittymä Tampereen kehätiellä. Toinen Suomen neliapilaliittymistä. Tietä ei enää viitoiteta numerolla 60.



Tie laskeutuu Tohmajärven kirkonkylän itäpuolella noin 60 metriä alemmas

Historiaa

Alkuperäinen valtatie 9 Turku-Jämsä

Vuonna 1938 valtatieksi 9 nimettiin Turun ja Jämsän välinen tie. Jyväskylän ja Kuopion välillä päätieverkkoon nimettiin kantatienä 69 Laukaalta Konneveden, Rautalammin ja Suonenjoen kautta Kuopion maalaiskunnan Vehmasmäkeen kulkenut tie. Jämsän ja Jyväskylän välinen tie oli numeroitu valtatieksi 4.

Tien linjaus poikkesi verraten paljon nykyisestä: Turusta Maarian kautta Auraan se seurasi nykyreittiä; tie on varsin hyvin säilynyt seututienä 222. Aurasta  reitti kulki Huittisiin Pöytyän, Oripään ja Vampulan kirkonkylien kautta nykyisen kantatie 41:n suuntausta seuraten. Vampulan eteläpuolella tie yhtyi valtatien 2:n kanssa. Huittisten jälkeen seurattiin Kokemäenjoen eteläpuolta Keikyälle ja Vammalaan, jossa siirryttiin vesistön pohjoispuolelle. Tie jatkui nykyisiä teitä 249 ja 2505 Tyrvään, Karkun ja Siuron kautta Nokialle ja edelleen Pispalan kautta Tampereelle.

Tampereelta reitti jatkui yhdessä valtateiden 3 ja 12 Messukylän kautta Kangasalle ja edelleen Kuohunharjun itäpuolelle Huutijärvelle, jossa valtatie 9 haarautui omalle reitilleen kohti koillista. Huutijärven ja Oriveden välinen osuus on nykyisin kantatietä 58. Längelmäen Länkipohjaan, vuoden 2007 alusta Jämsän Länkipohjaan, reitti kulki Längelmäveden pohjoispuolta nykyistä reittiä seuraten. Länkipohjan jälkeen tie kaarsi kohti pohjoista ja kulki nykyisten teiden 343 ja 6031 reittiä lähelle Hallia ja edelleen Jämsään.


Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:1.000.000 2010

Alkuperäinen linjaus Tampereen ympäristössä



Tien vanha linjaus Kuloveden pohjoispuolelta. Valtateiden 9 ja 11 risteys.

Muut osuudet vuonna 1938

Jämsän ja Jyväskylän välillä linjaus seurasi nykyisen valtatien reittiä ja oli osa valtatietä 4. Jyväskylästä reitti Kuopioon kulki nelostietä nykyisen tien 637 reittiä Laukaan koillispuolelle, josta haarautui kantatie 69 kohti Kuopiota. Kuopion ja Joensuun välinen tie numeroitiin valtatieksi 17. Joensuusta nykyiselle valtakunnan rajalle tie oli Joensuun ja Sortavalan välistä valtatietä 18.


Turku
Huittinen 98 Huittinen
Tampere 193 95 Tampere
Kangasala 213 115 20 Kangasala
Orivesi 247 149 54 34 Orivesi
Jyväskylä 376 278 183 163 129 Jyväskylä
Laukaa 404 306 211 191 157 28 Laukaa
Suonenjoki 495 397 302 282 248 119 91 Suonenjoki
Kuopio 553 455 360 340 306 177 149 58

Välimatkataulukko valtatie 9 + kantatie 69 Turku-Kuopio vuonna 1938

Sota katkaisee tien Sortavalaan

Vuonna 1938 numeroitu valtatie 18 alkoi Sortavalasta ja kulki Pälkjärven, Värtsilän ja Tohmajärven kautta Joensuuhun ja edelleen Kajaaniin. Sotien jälkeisissä alueluovutuksissa tie katkesi uuteen rajaan Värtsilän Niiralan eteläpuolella. Katkennut kuutostie Helsingistä Sortavalaan linjattiin uudelle reitille Parikkala-Joensuu ja numero 18 jäi Joensuu-Kajaani-osuudelle. Osuus Onkamosta uudelle rajalle Niiralaan välillä muuttui maantieksi saaden myöhemmin numeron 490.



Entinen Värtsilä on palannut valtateiden piiriin. Raja-aseman jälkeen tie jatkuu Sortavalaan.

Kuopio-Joensuu

Kuopiosta Kaavin kautta Pielisensuulle ja edelleen Tohmajärvelle kulkenut vanha postitie oikaistiin 1800-luvun lopulla kulkemaan Tuusniemen kautta. Tämä tieosuus Kuopion ja Joensuun välillä nimettiin vuonna 1938 valtatieksi 17. Tie oli lossien takia hidas. Lossin korvaavat sillat valmistuivat Siilinjärven ja Kuopion maalaiskunnan rajalle Jännevirralle vuonna 1951 ja lääninrajalle Ohtaansalmeen vuonna 1952. Tässä yhteydessä tie uudelleenrakennettiin vastaamaan 1950-luvun normeja. Tie on monelta osin jäänyt mutkaiseksi ja mäkiseksi. Jännevirran silta on käytössä edelleenkin, mutta Ohtaansalmen kapea silta korvattiin uudella vuonna 1996 vanhan sillan jäädessä kevyen liikenteen käyttöön.

Jännevirran sillassa on kaksi osaa: Toisessa päässä ajalle tyypillinen kaarisilta, jossa kaari nousee siltakannen yläpuollelle ja toisessa päässä avattava kääntösilta. Silta on harvoja pääteiden avattavia siltoja. Jännevirran sillan korvaamiseksi kiinteällä sillalla on suunnitelma.

Merkittävät linjausmuutoksen Turku-Tampere


Vuosina 1957-1961 rakennettiin Huittisten ja Tampereen välille uusi tie ja se linjattiin Rautaveden ja Kuloveden eteläpuolelta Vammalasta Tottijärven kautta Nokialle ja tästä tuli uusi valtatie 9. 1960-luvulla uusittiin Turun ja Huittisten välinen osuus, josta Turun ja Liedon aseman välinen osuus moottoritienä, joka valmistui vuonna 1965. Samalla vuosikymmenellä aloitettiin kokonaan uuden tien rakentaminen reitille Aura-Loimaa-Humppila-Urjala-Viiala-Lempäälä. Tämä tie valmistui 1960-luvun lopulla, kun Urjalan ja Viialan välinen osuus avattiin. Tie numeroitiin valtatieksi 9 vuonna 1970 ja Tampereen ja Auran välinen osuus muuttui kantatieksi 41. Tie Loimaan kautta oli viitisen kilometriä lyhyempi kuin Huittisten kautta ja tiellä oli kolmostien kanssa yhteinen moottoritieosuus Tampereen ja Kuljun välillä. Valmistuttuaan uusi tie aluksi kulki Lempäälän keskustan läpi, kunnes ohitustie valmistui 1970-luvun puolessa välissä.

Tampereen ja Nokian välille valmistui vuonna 1968 kolmen kilometrin mittainen moottoritieosuus, jota myöhemmin jatkettiin nykyiseen mittaansa.

Tampere-Jyväskylä

Tampereen itäpuolella valtatiet kulkivat Kalevankankaan kautta Messukylään ja Kaukajärven ohi Kangasalle. Reitti kulki taajamien läpi, eikä teidenkään välityskyky ollut mitenkään ylenpalttinen. Lisäksi Kangasalan ja Oriveden välinen osuus oli varsin mutkainen ja mäkinen. Tielle suunniteltiin monia eri linjauksia 1950-ja 1960-luvuilla. Linjauskysymys ratkaistiin vuonna 1968 ja tien ensimmäiset lapiolliset kaivettiin vuoden 1968 alussa. Tämä uusi tie Tampereen Aitovuoren ja Oriveden välillä valmistui 1970-luvun alussa. Tie lyhensi Tampereen ja Oriveden välistä matkaa lähes 15 kilometriä. Tie Tampereelta Aitovuoreen kulki vielä vanhaa Teiskontietä ja vuonna 1973 valmistui Alasjärven ja Aitovuoren välille muutaman kilometrin mittainen moottoriliikennetie Näsijärven Olkahistenlahden suun yli. Alasjärven kohdalla tiessä oli merkillisen tiukka mutka, jonka merkitys myöhemmin selvisi: Se oli ensimmäinen osa paikalle myöhemmin rakennettua itäisen kehätien päässä olevaa Alasjärven liittymää, jossa valtatiet 9 ja 12 leikkaavat.

Kangasalan Huutijärven ja Oriveden välinen tie muuttui maantieksi 324 ja edelleen 1990-luvun lopulla kantatieksi 58.

1960-luvulla parannettiin Oriveden ja Jämsän välinen osuus ja siinä yhteydessä tie linjattiin Länkipohjan koillispuolelta suoraan Jämsään. Tämä oikaisu lyhensi matkaa noin 13 kilometriä. Tämän ja Tampereen-Oriveden tien rakentaminen siten lähensi Tamperetta ja Jyväskylää toisiinsa lähes 30 kilometrin verran.

Uusi valtatie Jyväskylän ja Kuopion välille

Tietä Leppäveden poikki Jyväskylästä itään ruvettiin rakentamaan 1960-luvun lopulla ja marraskuussa 1970 oli valmiina uusi valtatie Jyväskylästä Kuopion maalaiskunnan Vehmasmäkeen, jossa tie yhtyy viitostiehen. Tien 9 numerointi ulotettiin jatkumaan Kuopioon asti. Jämsän ja Jyväskylän välinen osuus sai tässä yhteydessä numeron 4 rinnalle numeron 9.

Tämä uusi reitti lyhensi Jyväskylän ja Kuopion välistä matkaa peräti 27 kilometriä verrattuna vanhaan reittiin kantatien 69 kautta. Jyväskylän ja Vaajakosken välinen vanha tie jäi pullonkaulaksi vuoteen 1977, jolloin tälle välille valmistui moottoritie. Moottoritie tuli varsin kalliiksi hankalan sijainnin ja joidenkin hieman yliampuvien ratkaisujen takia. Tämän takia rahat loppuivat kesken ja tietä ei linjattukaan Vaajakosken ohi, vaan päättymään Vaajakoskelle. Vaajakosken ja Kanavuoren välinen osuus kulkee edelleenkin taajamassa ja on kaikkiaan neljän valtatien pullonkaula. Pullonkaulan purkaminen on siirtynyt määrittelemättömään tulevaisuuteen.

Uuden valtatien 9 valmistumisen yhteydessä kantatie 69 muutettiin maantieksi. Koska tiellä on kuitenkin arvoa myös läpikulkureittinä, se 1970-luvun puolessa välissä muutettiin takaisin samannumeroiseksi kantatieksi.

Tampereen seudun moottoritiet

Vuonna 1994 valmistui Tampereen itäpuolinen kehätie Lakalaivasta Alasjärvelle. Tie sai aluksi numeron 45 ja myöhemmin 60. Numeroinnin muutoksen yhteydessä myös valtatien 9 numerointi siirrettiin  kehätielle keskustan kautta kulkevan reitin sijaan. Numero 60 on jäänyt pois käytöstä vuonna 2011.

Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie valmistui lopullisesti vuonna 2000, kun viimeinen osuus Valkeakosken Jutikkalasta Lempäälän Kuljuun valmistui. Tässä yhteydessä rakennettiin myös noin 8 km uutta valtatietä 9 Kylmäkosken pohjoispuolelta Toijalan pohjoispuolelle Konhoon. Tämä pidensi Tampereen ja Turun välistä matkaa muutamalla kilometrillä, mutta vastineeksi reitti siirtyi noin 18 kilometrin matkalle uudelle moottoritielle. Vanha tieosuus Kuljusta Kylmäkoskelle numeroitiin seututieksi 190.

Vuoden 1994 tieluokitusreformi

Vuonna 1994 julkistettiin tieluokitusreformi, joka toteutui maastossa pääosin vuonna 1996. Tässä yhteydessä Onkamon ja Niiralan välinen osuus tuolloin seututietä 490 nostettiin takaisin päätieverkkoon kantatieksi 70. Numero oli aiemmin vapautunut, kun Varkauden ja Joensuun välinen kantatie 70 muutettiin valtatieksi 23.

Reformi vaikutti myös valtatien 9 entisiin osuuksiin:
Ohituskaistatie Orivesi-Jyväskylä

Oriveden ja Muuramen välillä tehtiin vuosina 2001-2003 mittavia uudistuksia. Kaikkein huonoin osuus Oriveden ja Jämsän välillä parannettiin rakentamalla tie käytännössä uudelleen. Jämsän ja Muuramen väli on edelleen verraten huonokuntoinen osuus muutamaa ohituskaistakohtaa lukuunottamatta. Uudella tiellä on kaikkiaan kuudessa kohdassa yhteensä 19 kilometrin matkalla keskikaistalla varustettua 3-tai 4-kaistaista ohituskaistatietä.



4-kaistainen keskikaistatie

Teiden 9, 17 ja 70 yhdistäminen

Vuonna 2010 tien numerointi jatkettiin Kuopiosta ulottumaan Joensuun kautta Niiralaan muuttamalla valtatien 17 ja kantatien 70 numerointi. Tällöin nämä numerot jäivät pois käytöstä.


Etusivulle

© Matti Grönroos