Norja-FAQ Norja-FAQ

Norja-FAQ on vuosien varrella kerätty kokoelma erilaista sirpaletietoa Norjaan lähinnä lomamatkalle matkustavalle. Painopiste on kesäaikaisessa autoilussa, mutta muitakaan kulkutapoja ei ole tyystin unohdettu. Perusidea on vastata matkaa suunnittelevien kysymyksiin ja nostaa esiin käytännön asioita. Vaikka FAQ sisältääkin matkakohde-ehdotuksia, se ei edes yritä olla täysiverisen matkaoppaan korvike.

FAQissa esitetyt hinnat ovat suuntaa-antavia, eivätkä ne ole kaikki kuluvalta vuodelta. Hintatason muutokset Norjassakin ovat vähäisiä ja siten muutamassakaan vuodessa FAQissa esitetyt hintaluokat eivät vanhene käytännössä miksikään: On kuitenkin hyvä huomata, että varsinkin polttoaineiden, päivittäistavaroiden ja majoituksen hinnoissa on suuria vaihteluja Norjan eri osien välillä. Yhdellä paikkakunnalla havaittu hintataso ei välttämättä ole lainkaan sovellettavissa johonkin toiseen paikkakuntaan.

Viimeisin pääversio: huhtikuu 2020: Lautta- ja tiemaksutietojen päivitys. Hintatietojen päivitystä yleisemminkin. Rakenteellista ajantasaisusta. Viimeisin päivitys elokuu 2020: Valtakunnalliset radio-ohjelmat digitaalisesti.

Kuvagalleria

Lofootit_15A19

Lofoottien vuoristoa


Huom: Norja-FAQin osana olevat kartat ovat hyvin karkeasti yleistettyjä karttoja, joiden pääasiallinen tarkoitus on osoittaa FAQissa viitattujen kohteiden sijainti. Karttojen mittakaava on epämääräinen ja karttoja ei ole tarkoitettu käytettäväksi tarkkaan suunnistamiseen.

Sisällysluettelo

1 Puhelinnumeroita
2 Aukioloaikoja
3 Pinnanmuodostus eri osissa Norjaa
4 Tiet
4.1 Tieluokitus
4.2 Kansalliset matkailutiet
4.3 Viitoitus
4.4 Liikennemerkit ja -säännöt
4.5 Teiden laatu
4.6 Vuoristossa ajaminen
4.7 Tunnelit
4.8
Lautat
4.9 Pikalautat
4.10 Haastavat tiet
4.11 Tiemaksut
4.12 Polkupyöriltä kielletyt tunnelit
4.13 Etäisyyksiä
4.14 Lehmiä, lampaita, feristejä
4.15 Ajaminen talvella
4.16 Radion kuuntelu
4.17 Tiepalvelu
5 Miten Norjaan pääsee
5.1 Tärkeimmät tie- ja lauttayhteydet Norjaan
5.2 Rajamuodollisuudet
5.3 Päätieluettelo
6 Julkinen liikenne
6.1 Juna
6.2 Bussi
6.3 Lentoliikenne
6.4 Hurtigruten
7 Majoitus
7.1 Hotelli
7.2 Retkeilymaja
7.3 Leirintäalue
7.4 Maasto
8 Nähtävyyksiä
8.1 Suuret vuonot
8.2 Kaupunkeja
8.3 Muita mielenkiintoisia paikkoja
8.4 Vuononrantoja, järviä ja laaksoja
8.5 Tuntureiden ylityksiä ja serpentiiniteitä
8.6 Jäätikötä
8.7 Sauvakirkot
8.8 Keskiyön aurinko
9 Ruoka
10 Hinnat
11 Materiaali
12 Sanastoa
13 Yleistietoa Norjasta

Kartta
Norjan kartta

1 Puhelinnumeroita

110 Palokunta
112 Poliisi
113 Ambulanssi

180 Numerotiedustelu, pohjoismaat
181 Numerotiedustelu, muut maat

Maakoodi Norjaan soitettaessa 47. Norjassa ei ole suuntanumeroita, joten mitään ei jätetä pois. Norjasta soitettaessa ulkomaille 00+maakoodi+numero.

2 Aukioloaikoja ja yleisiä asioita

Kaupat saavat pääsääntöisesti olla avoinna arkisin klo 7-23 ja lauantaisin 8-21. Sunnuntaina auki voivat olla vain pienet kioskityyppiset kaupat.

Ruokakaupat saavat myydä olutta (enintään 4,7 t-%) arkisin klo 20 asti ja lauantaisin klo 18 asti. Sunnuntaina ei olutta kaupoista ulos kanneta.

Norjassa on Suomen kaltainen alkoholimonopoli, jonka liikkeet kantavat nimeä Vinmonopolet. Myymäläverkosto on oleellisesti harvempi kuin Suomessa. Isommissa kaupungeissa liikkeet ovat avoinna tyypillisesti arkisin klo 10-18 ja lauantaisin 10-15; pienemmillä paikkakunnilla rajoitetummin. Alkoholin korkea verotus ei ole Norjassakaan tuntematon asia. Esimerkiksi ilmajokelainen tunnettu kuiva valkoviini maksaa Norjassa noin 50% enemmän kuin Suomessa.

Tupakkalaki on samansuuntainen kuin Suomessa. Nikotiinia sisältäviä sähkötupakka-aineita ei myydä, mutta EU- ja ETA-maista tuleva saa tuoda mukanaan vuoden annoksen henkilökohtaiseen käyttöönsä.

Sähkö ja sähköpistorasiat ovat Norjassa samanlaiset kuin Suomessa.

Droonien lennättäminen on sallittua seuraavun rajotuksin: Ei 150 metriä lähempänä ihmisiä ja rakennuksia, enintään 120 metrin korkeudella ja enintään 5 kilometrin etäisyydellä lennättäjästä.

3 Pinnanmuodostus eri osissa Norjaa

Suomalaisten parhaiten tuntema Ruija (Finnmark) on vanhaa vuoristoa ja vuoret eivät ole kovin korkeita ja ne ovat varsin pyöreämuotoisia. Vuoret ovat jyrkimpiä rannikoilla. Sisämaassa on laajoja tunturiylänköjä (vidda). Finnmarkviddan poikki kulkevat tiet E6 (Alta-Lakselv-Karasjok-Tana), 98 (Lakselv-Ifjord-Tana), 92 (Kautokeino-Karasjok-Karigasniemi) ja E45 (Enontekiö-Kautokeino-Alta). 890 (Tana-Berlevåg) kulkee laajan Varanginniemen ylängön läpi.

Finnmarksvidda_14B07

Finnmarksvidda

Norjan "kapea" osa (Troms ja Nordland) on vuoristoista koko leveydeltään. Lofoottien ja Vesterålenin saaristot ovat melko terävämuotoisia, samoin rannikko Bodøn tienoilla.

Näyttävin Vuono-Norja ulottuu suunnilleen Stavangerista Trondheimiin. Vuorenseinämät vuonojen rannoilla ovat usein lähes pystysuorat ja nousevat kilometrin korkeuteen. Maisemat ovat erittäin jylhiä. Automatkailu on usein hidasta, koska lauttamatkat katkovat teitä, eikä teiden laatukaan aina kannusta kaahaamaan. Norjan korkeimmat vuoret ovat Vuono-Norjan alueella. Myös Vuono-Norjassa on laakeita tunturiylänköjä, esimerkiksi Euroopan suurimmaksi ylänkötasangoksi mainittu Hardangervidda, 12.000 km2.

Korkein vuoristo on Jotunheimen Sognevuonon koillispuolella. Norjalaiset eivät ole päässeet yksimielisyyteen, onko Galdhøpiggen vai Glittertinden korkein vuori. Ensiksimainitun korkeus on 2.469 metriä. Glittertinden on kolme metriä korkeampi, mutta sen huipulla on jäätikkö. Ilman tätä jäätikköä se on parikymmentä metriä Galdhøpiggeniä matalampi. Ei pidäkään häkeltyä, jos lähdekirjallisuudessa on asiasta ristiriitaista tietoa.

Jotunheim1

Jotunheimen


Jääkauden jää on painanut vuonojen pohjaa niin, että vuonot ovat usein ulkomerta syvempiä.

Nordfjord

Nordfjord

Vuono-Norjan ja Ruotsin välinen alue on matalammin kumpuilevaa metsä- ja maatalousmaastoa. Vuoristoa on vähemmän, kuitenkin Rondanen vuoriston korkeimmat huiput ovat parikilometrisiä.

Telemark Etelä-Norjassa on metsämaastoa; rannikolla on paljon kaupunkeja. Etelärannikko Stavangeriin asti on norjalaisten lomailuseutua.

Puuraja kulkee etelässä noin 1000 metrin korkeudessa, napapiirillä noin 300 metrissä ja aivan pohjoisosa on täysin puutonta.

4 Tiet

4.1 Luokitus ja numerointi

Norjassa on viimeisten 25 vuoden aikana tehty useita tienumerointireformeja ja järjestelmä on verraten sekava. Teiden hallinnollinen omistajuus näkyy numerokilpien värissä:

Sama tie saattaa olla osin valtion ja osin läänin tietä ja siksi numeroinnin väri saattaa muuttua yllättäen. Vain osa lääninteistä on numeroitu maastoon. Nämä ovat yleensä 1-2-numeroisia entisiä valtatietä, jotka ovat vähän parempia lääninteitä. Vuonna 2010 käyttöön otettu järjestelmä johti siihen, että eri lääneissä on ollut päällekkäistä ja sattumanvaraista numerointia. Tätä ollaan valtakunnan tasolla oikaisemassa. Ei pidä luottaa siihen, että vähänkään vanhemmassa kartassa esitetty numerointi pitäisi paikkansa.

Norjassa kulkee koko joukko eurooppateitä:

Maastoon merkityt päätiet numeroiltaan 2-98 vastaavat suomalaisia valta- ja kantateitä. Kolminumeroiset tiet ovat yleensä hyväkuntoisia pääteitä ja vastaavat suomalaisia seututeitä.

Norjassa tiet ovat verraten hitaita ja etäisyydet ovat pitkiä. Etenemisvauhti kannattaakin suunnitella varsin verkkaiseksi.

Kirkenes

Kirkenesiin on pitkä matka

4.2 Kansalliset matkailutiet

Norja on nimennyt kaikkiaan 18 tieosuutta kansallisiksi matkailuteiksi. Valintakriteereinä ovat olleet näyttävät maisemat ja eräissä tapauksissa myös historiallinen näkökulma.

Valtaosaa näistä matkailuteistä tai niiden varrella olevia kohteita käsitellään myöhemmissä luvuissa.

Jæren

45 km, suurin korkeus 35 m

Lounaisen Norjan merenrantaa Stavangerin eteläpuolella

Ryfylke

260 km, suurin korkeus 972 m

Tie 13 Stavangerista Røldaliin Ryfylken läpi. Vaihtoehtoreitti tietä 520

Hardangervidda

67 km, suurin korkeus 1250 m

Hardangerviddan ylitys.

Hardanger

158 km, suurin korkeus 275 m

Tie kulkee Hardangervuonon rantoja. Reitiltä voi poiketa esimerrkiksi tutustumaan Hardangerin siltaan, joka on Norjan pisin riippusilta

Aurlandfjellet

47 km, suurin korkeus 1306 m

"Lumitie" Aurlandin laaksosta Lærdaliin. Huimat maisemat, lunta kesälläkin

Gaularfjellet

114 km, suurin korkeus 784 m

Historiallinen reitti, joka on hieman jäänyt sivuun uudemmista ympärivuotisista reiteistä

Valdresflye

49 km, suurin korkeus 1389 m

Toiseksi korkeimmalla käyvä päätie Jotunheimin suurtuntureiden itäpuolella. Avointa tunturimaastoa

Sognefjellet

108 km, suurin korkeus 1434 m

Rannalta rannalle vuoriston kautta. Korkeimmalle nouseva päätie Norjassa

Rondane

75 km, suurin korkeus 1060 m.

Näkymät 2000 metrin korkeuteen nouseville Rondanen huipuille.

Vanha Strynefjellin tie

27 km, suurin korkeus 1139 m

Historiallinen tie, joka on varsin hyvin säilynyt 1890-luvun asussaan.

Geiranger-Trollstigen

108 km, suurin korkeus 1038 m

Norjan ykkösnähtävyyksiä, huimat serpentiinilaskeutumiset Geirangeriin ja Trollstigeniä

Atlanterhavsvegen

36 km, suurin korkeus 30 m

Reitti aivan myrskyävän Atlantin rannalla. Valmistunut 1989 ja legenda ensimmäisestä päivästä alkaen.

Helgelandin rannikko

434 km, suurin korkeus 346 m, kuusi lauttaa

Ulkomeren reunaa kulkeva näköalareitti. Ei kiireiselle, osa lautoista ajaa harvakseltaan

Lofootit

230 km, suurin korkeus 59 m

Lofoottien saariryhmän kärkeen kulkeva tie. Merta ja vuoria.

Andøya

58 km, suurin korkeus 65 m

Atlantin rantaa kaukana napapiirin pohjoispuolella. Kesällä lauttayhteys Senjan reitille

Senja

102 km, suurin korkeus 287 m

Senjan saaren pohjoisosia kiertävä. Lännessä kesäajan lauttayhteys Andøyalle, idässä Tromsøhön

Havøysund

67 km, suurin korkeus 233 m

Porsangerhalvøyan tie vastakkaisella rannalla kuin Nordkappiin menevä. Jäämeren rannan näyttäviä maisemia

Varanger

163 km, suurin korkeus 123 m

Varanginvuonon reuna Vardøhön ja sieltä kuumaiseman keskellä Hamningbergiin


4.3 Viitoitus

Norjalaisen viitoituksen keskeinen idea on, että tieto lisää tuskaa. Tienviittoja on usein harvassa ja etäisyystiedot ovat vielä harvinaisempia; poikkeuksiakin toki on. Viitoituskohde on yleensä jokin tärkeä kaupunki tms. Viitoituskohde voi olla myös lauttasatama.Viitat itsessään ovat selkeitä ja yleensä hyvässä kunnossa pidettyjä siellä, missä niitä on.

Huomaa: Norjassa on käytössä kaksi kirjakieltä. Tämän takia myös paikannimet saattavat esiintyä kartalla jonkin verran eri muodossa kuin maastossa. Tämä saattaa aiheuttaa joskus hämminkiä.

Varsinaisia kilometripylväitä Norjassa ei ole. Sen sijaan noin kilometrin välein teillä on ns. referenssipaaluja lähinnä tienpitäjän omaan käyttöön.


Referenssipaalu tien 92 varressa

Referenssipaaluissa on merkittynä tien tyyppi (E, R, F), numero ja tieosan numero. Samoin kuin Suomessa tiet on norjalaisessa tierekisterissä paloiteltu tieosiin. Paaluun merkitty kilometrilukema on etäisyys tieosan alkupisteestä. Numerointi on siis yksisuuntainen.


Esimerkki refenssipaalusta. Matka 3,192 km E6-tien tieosan 13 alusta.

4.4 Liikennemerkit ja liikennesäännöt

Liikennemerkit noudattavat kansainvälistä käytäntöä, eikä niiden tulkinnassa ole ongelmia. Suomesta ja Ruotsista poiketen rajoitus- ja varoitusmerkit ovat valkopohjaiset. Tienviitat ovat mustakeltaiset paitsi moottori- ja moottoriliikenneteillä valkosiniset.

Taajamamerkki on harvinainen ja nopeusrajoitus ilmaistaankin aina liikennemerkillä. Muuttuva rajoitus merkitään yleensä tien molemmille puolille ja rajoituksesta muistuttava tien oikeaan reunaan. "Nopeusrajoitus päättyy" -merkki tarkoittaa 80 km/h:n yleisrajoitusta. Vain joillakin harvoilla teillä on nopeusrajoituksena 90 km/h. Joillakin poikkeuksellisilla moottoritieosuuksilla on käytössä 100 km/h tai 110 km/h nopeusrajoitus.

Tienmutkasta norjalainen ei hevin varoita, koska lähes kaikki tiet ovat jatkuvilla mutkilla. Siksi jokainen mutkamerkki kannattaa ottaa tosissaan, samoin kuin siihen mahdollisesti lisätty nopeussuositus.

Ajovalojen käyttö on pakollista päivisinkin. Turvavyöpakko koskee kaikkia matkustajia. Promilleraja on 0,2.

Liikennesäännöt ovat tavanomaiset.

Nopeusrajoituksiin kannattaa kiinnittää huomiota, koska niitä valvotaan kirjaimellisesti. Pienikin ylitys saattaa johtaa sakon kirjoittamiseen. Vuoden 2020 sakkotaulukko on:

Rajoitus
Ylitys
Enintään
 60 km/h
70 km/h tai yli 90 km/h tai yli
moottoritiellä
-5 800 800 800
6-10 2100 2100 2100
11-15 3800 3400 3400
16-20 5500 4700 4700
21-25 8500 6400 6400
26-30
8500 8500
31-35
10200 10200
36-40

10650

Jos taulukko ei riitä, on edessä oikeuskäsittely ja ajamisen päättyminen Norjassa.

Eräiden muiden liikennerikoksien rahaseuraamuksia:

Seuraavat liikennemerkit ja lisäkilvet saattavat kaivata selitystä:

Lm-530-1.gif (2189 bytes) Liittymäramppien yhtymäkohdissa tai kaistojen yhtyessä muusta syystä saattaa olla käytössä vetoketjuperiaatteeseen velvoittava käytäntö, eli kaistat ovat tasa-arvoiset. Ruuhkassa ajetaan siis siten, että yhtyviltä kaistoilta tullaan liikennevirtaan vuorotellen.
Lm-531-1.gif (2774 bytes) Tiehen liittyy oikealta tuleva ramppi.
Lm-531-2.gif (2513 bytes) Merkki sijoitetaan rampille varoittamaan liittymisestä vasemmalta lähestyvään päätien liikennevirtaan.
Lisakaista.gif (2313 bytes) Kaksi yksikaistaista liikennevirtaa yhtyy kaksikaistaiseksi liikennevirraksi.
Lm-720-1.gif (2940 bytes) Yleensä nelikaistaisilla teillä käytetty liittymän ennakkovaroitus. Liikennemerkissä ei ole viitoituskohteen nimeä, vaan erkanevan tien numero.

Valtakunnallisen matkailutien tunnus
Lm-376-1.gif (4695 bytes) Pysäköintipaikka-alue. Sana "sone" siis ei liity sukulaisuussuhteisiin, vaan merkitsee aluetta. Mikäli merkissä on teksti "mot avgift", pysäköintipaikat ovat maksullisia merkissä ilmoitettuihin aikoihin.
Lm-376-2.gif (3578 bytes) Pysäköintikieltoalue. Merkitys sama kuin Suomessa.
Nopeusrajoitusalue.gif (4134 bytes) Nopeusrajoitusalue. Merkitys sama kuin Suomessa.
Tunneli.gif (3258 bytes) Etäisyydestä kertovien lisäkilpien merkintä on samanlainen kuin Ruotsissa eli poikkeaa suomalaisesta käytännöstä. 500 metrin vaikutusalue merkitään lisäkilvellä "0-500 m". Jos se alkaa vasta 200:n metrin päässä, merkintä on "200-700 m".
Maki.gif (4551 bytes) Jyrkkä alamäki, jyrkkyys 10 %, merkkiä seuraavan 2 kilometrin matkalla.
Kivia.gif (2299 bytes) Suomessa joskus kallioleikkauksien kohdalla käytetty merkki, mutta Norjassa varsin yleinen. Sijoitetaan vuorenrinteen vieressä kulkevalle tielle, jos maanvyörymäriski on olemassa. Rinteiltä putoilee silloin tällöin kiviä. Pimeällä ja erityisesti mutkaisella tiellä kannattaa ajaa varovasti, koska kiveen törmääminen ei yleensä tee hyvää kulkuneuvolle.

Vaarallisen sivutuulen riski. Käytetään esimerkiksi korkeilla silloilla.
Lammas.gif (2303 bytes)

Lehma.gif (2134 bytes)

Porojen ja hirvien lisäksi saatetaan omilla liikennemerkeillään varoittaa tiellä kulkevista lampaista ja lehmistä. Nämäkin merkit on syytä ottaa tosissaan.

Maksullinen tie
Tiemaksujen keruupaikka 1,5 kilometrin päässä. Usein liikennemerkkissä näkyy myös tieto siitä, mitä minkäkinlaisen ajoneuvon maksu on.

Kaista, jossa maksu tapahtuu etäluettavan toimikortin avulla. Älä käytä.

Kaista, jossa maksu tapahtuu palvelukassalla

Kaista, jossa maksetaan kolikoilla automaattiin

Kaista, jossa maksetaan luottokortilla automaattiin

Kaista, jossa maksetaan seteleillä automaattiin

Ota lippu

Syötä lippu automaattiin

Täysautomaattinen maksupiste, johon ei pysähdytä
Lm-524.gif (3877 bytes) Kohtaamispaikka, "møtesplass".

Kaista, jota joukkoliikenteen lisäksi saavat käyttää henkilöautot, joissa on vähintään kaksi henkilöä.

Näköalapaikka

Luonnonsuojelualue
Anleggstrafikk.gif (5693 bytes) Sivutieltä liittyy hidasta liikennettä. Vastaa suomalaisia ilmaisuja "työmaa-ajoa" ja "soranajo"
Bakketopp.gif (3181 bytes) Mäennyppylä, jossa näkyvyys huono
Fartsdempere.gif (3340 bytes) Hidastimia

Hidastimia
Gardstun.gif (3216 bytes) Tie kulkee maatalon tms piha-alueen läpi
Vegarbeidsomraade.gif (6205 bytes) Tietyömerkin sijaan usein käytetään muu vaara -merkkiä, johon on liitetty lisäkilpi "vegarbeitsområde".
Asfaltkant.gif (7356 bytes) Tien pituussuuntainen asfaltin reuna
Avstand.gif (2267 bytes) Ajoneuvojen vähimmäisetäisyys 50 metriä, esimerkiksi sillalla.
Rekkverk.gif (1976 bytes) Kaiteet puuttuvat.

Onnettomuusherkkä tienkohta

4.5 Teiden laatu

Teiden laatu vaihtelee huomattavan paljon. Siitä, että jokin tie on valtatieksi luokiteltu, ei kannata tehdä mitään sen laatuun liittyviä johtopäätöksiä. Uudemmat ja sisämaan tiet ovat usein hyväkuntoisia ja leveitä. Rannikolla ja ylhäällä vuoristossa on usein vanhempia, jotka voivat olla paikoin hyvin kapeita. Valtakunnassa on paljon valtateiksi luokiteltuja teitä, jotka leveydeltään ja profiililtaan vastaavat suomalaisia kyläteitä.Yksikaistaisella tiellä on kohtaamispaikkoja, mutta silti kannattaa varautua peruuttamaan. Hyvä idea onkin jo valmiiksi kohdistaa oikean puoleinen ulkopeili osoittamaan maahan takapyörän tienoille.

Norjalaiset kuityenkin parantavat koko ajan tieverkkonsa laatua. Vaikeat paikat ohitetaan tunneleilla ja kapeita vuononrantatieosuuksie levennetään asiallisiksi. Matkailija valitettavasti vain ei tunnelista näe maisemia.

Iso muutos tapahtui, kun valtionyhtiö Nye Veier AS aloitti toimintansa vuoden 2016 alusta. Valittujen suurten päätieprojektien läpivienti siirrettiin tähän yhtiöön, jonka rahoitus on hoidettu oleellisesti pitkäjänteisemmällä tavalla kuin vuosittaisen budjettipelin kautta. Siksi muun muassa E6- ja E18-teiden parantaminen on saanut aivan uutta vauhtia.

Kapeatie

Kapea vuorenrinteen tie

Sildafjord_82B40

Liikennevalo-ohjattu kapeikko

Eurooppatiet ovat yleensä leveitä ja hyväkuntoisia. Poikkeus on länsirannikkoa kulkeva E39, jolla on vielä vanhoja ja hyvinkin kapeita osuuksia.

Päätiet ovat yleensä päällystettyjä.

Varsinkin tunturien ylitystiet voidaan sulkea talvikuukausiksi kokonaan. Aukipidettävätkin voidaan sulkea tilapäisesti vaikeiden sääolosuhteiden sattuessa. Talvella ajettaessa tulee autossa ehdottomasti kuljettaa lämmintä vaatekertaa ja evästä siltä varalta, että matka katkeaa tilapäisesti sääolosuhteiden takia.

Keliolosuhteet aiheuttavat ajoittain lumi- ja maavyöryjä ("ras") ja niihin varaudutaan riskipaikoissa tunneleilla ja suojaverkoilla. Vakavia onnettomuuksia silti sattuu yllättävän vähän. Vyöryistä varoittavaan liikennemerkkiin kannattaa suhtautua terveellä vakavuudella; ei siksi että pitäisi katsella ylöspäin, vaan katsoa eteenpäin ja varoa tielle mahdollisesti pudonnutta tavaraa.

Rastunnel_83A52

Vyöryiltä suojaava tunneli

Vyoryverkko_83A68

Suojaverkko vyöryjen varalta

4.6 Vuoristossa ajaminen

Liikennemerkillä usein kerrotaan vuoristotien jyrkkyys, joka ilmoitetaan prosentteina. Esimerkiksi kahdeksan prosentin ylämäki nousee kilometrin matkalla 80 metriä. Alamäen alkaessa jyrkkyyslukemaa usein täydentää englanninkielinen (!) teksti "Low Gear", joka muistuttaa käyttämään pientä vaihdetta.

Vikafjell2

Vikafjellin Myrkdaleniin laskeutuva serpentiini

Lysebotn2

Lysebotnin tien jyrkkiä yli 180 asteen mutkia


Ylämäkeen mennään sillä vaihteella, joka tuntuu hyvältä. Alaspäin ajettaessa käytetään moottorijarrua ja sitä vaihdetta, jolla vauhti pysyy sopivana eikä kiihdy. Tämä vaihde voi olla se, jolla noustiin, mutta usein saattaa olla pienempikin. Jarrupoljinta käytetään mahdollisimman vähän, jotta jarrut eivät yhtäkkiä katoa. Automaattivaihteista autoa ajavien on syytä ennen vuoristoon ajamista selvittää, miten auton toimii, jotta se ei vaihda liian suurelle vaihteella.

Kuilun reunalla on melkein aina reunakiveä estämässä putoamista. Vanhatkin betonireunuskivet ovat terästangoilla kiinni toisissaan, eli reunus ei ole niin hutera, kuin miltä näyttää. Kaiteen vahvuuden kokeilua ei kuitenkaan kannata harjoittaa.

Serpentiiniteiden neulansilmämutkat on yleensä levennettyjä pitkiä ajoneuvoja silmälläpitäen. Sisäkurvin puoli on kuitenkin usein hyvin jyrkkä. Pientä nopeutta ja vaihdetta, joskus jopa ykköstä, suositellaan. Pysy oikealla, älä tee lehmänkäännöstä vasemman kaistan kautta, vaikka kuinka mieli tekisi. Kapealla vuoristotiellä ei ole syytä pysähtyä kohtaamispaikalle valokuvien ottamista varten, vaan käyttää tätä varten rakennettuja levennyksiä.

Vanhat serpentiinimutkat ovat usein hyvin kapeita ja näkemäesteitäkin on. Reunakivet eivät useinkaan herätä luottamusta, jos niitä edes on.

Uudempien pääteiden serpentiiniosuudet ovat yleensä leveitä ja loivia ja jokseenkin vaivattomia.

Vuoristossa horisontin puute ja vinot maiseman linjat aiheuttavat tottumattomalle arviointivirheitä. Jyrkkäkin nousu voi näyttää tasaiselta, jopa lievältä alamäeltä. Toisaalta hyvin lievä alamäki voi vaikuttaa reilulta pudotukselta. Tilanteeseen voi totutella katselemassa tien vierellä usein olevan puron tai joen putoamissuuntaa ja -nopeutta. Vesi nimittäin ei Norjassakaan virtaa ylämäkeen.

Vuori_26B39

Tavanomainen vuoristotienäkymä

Paikalliset pitävät lampaita vuorilla. Lampaat taas käyttävät teitä lekotteluun ja kävelemiseen. Kannattaa varoa.

Lunta saattaa vuoristossa olla metrikaupalla vielä heinäkuussa. Tie voi olla aurattu monimetrisen kinoksen läpi. Päivän ainana kinos saattaa murtua ja lunta pudota tielle. Mutkiin ei kannata ajaa tukka putkella, koska mutkan takana voi tielle pudonneena olla muutama kuutiometri lunta.

Aurland_39A98

Kesänäkymiä vuoristotiellä

4.7 Tunnelit

Varsinkin vuono-Norjassa on paljon tunneleita. Koko maassa niitä on kaikkiaan noin 1200 kappaletta. Useimmat niistä ovat valaistuja ja hyväkuntoisia. Tunnelissa on kuitenkin aina hämärää, eli aurinkolasien käyttöä kannattaa vältellä. Varsinkin tunnelin alkupäässä voi olla näkemisvaikeuksia ennen, kuin silmä on tottunut hämäryyteen. Tunnelin päässä on usein mutka, jotta tunnelin suu ei häikäise tunnelissa ajavaa. Uudemmat tunnelit on tehty parempien standardien mukaisesti ja niiden valaisu on asianmukainen.

Tunneleissa on ohituskielto. Poikkeuksia ovat monet merenalaiset tunnelit, joiden jyrkässä ylämäessä on ohituskaista.

Pitkissä tunneleissa on 500-1000 metrin välein hätäpuhelimia ja levennyksiä.

Vähänkin pitemmissä tunneleissa on useinmiten koneellinen ilmanvaihto. Ilma ei kuitenkaan ole ulkoilman veroista, eli auton puhaltimet kannattaa vääntää pienemmälle. Kaikkiin tunneleihin ei ole kyetty rakentamaan kunnollista ilmanvaihtoa. Tällaisia ovat etenkin merenalaiset tunnelit. Näissä tunneleissa on syytä pitää kaikki mahdolliset reiät kiinni.

Jotkut tunnelit ovat hyvin pitkiä. 5-10 km:n mittaisia on hyvinkin monta. Pisin on E16-tiellä Aurlandin ja Lærdalin välille valmistunut 24,5 km:n tunneli. Pitkät tunnelit voivat olla ahdistavia kokemuksia ahtaan paikan kammosta kärsiville henkilöille.

Tunnelit, joissa on huono ilmanvaihto, ovat pyöräilijöitä kielletty heidän oman terveytensä vuoksi. Usein on olemassa korvaava reitti vanhaa tietä pitkin tai lautalla, mutta tämä ei ole varmaa. Kohdassa 4.12 on viittaus polkupyöriltä kielletyihin tunneleihin.

Kapeatunneli

Kapea tunneli


Tunneleiden vapaa korkeus vaihtelee yleensä 4,0-4,5 m.

Norjalaisen tunnelinrakentamisen maine on jokin verran kärsinyt eräistä onnettomuuksista. Muutamia tunneleita on jouduttu sulkemaan vahvistustöiden ajaksi. Lisäksi vanhempia pitkiä tunneleita joudutaan parantamaan palonaraksi osoittautuneen vesieritysaineen takia.

Tunneleista 33 on merenalaisia ja yli 50 tunnelia on pituudeltaan vähintään 4000 metriä. Tunnelipituus on teknologian paranemisen takia kasvanut varsin huomattavasti: Haukelin tunneli E134-tiellä, pituus 5,7 km, oli vuosina 1968-1982 Norjan pisin maantietunneli. Nyt se ei enää mahdu 30 pisimmän joukkoon.

30 pisintä tunnelia:

Nimi Pituus km Tie Huomautuksia
Lærdalstunnelen
24,5
E16

Ryfylketunnelen 14,3 13 Tiemaksu, merenalainen, pisin ja syvin, syvyys 291 m
Gudvangatunnelen
11,4
E16

Folgefonntunnelen 11,1 49
Toventunnelen 10,7 78 Tiemaksu
Jondalstunnelen 10,0 49
Mælefjelltunnelen 9,4 E134
Karmøytunnelen 8.9 47 Tiemaksu, merenalainen, syvyys 139 m
Korgfjelltunnelen
8,5
E6

Steigentunnelen
8,1
835

Bømlafjordtunnelen
7,9
E39
Tiemaksu, merenalainen, syvyys 262 m
Eiksundtunnelen
7,8
653
Merenalainen, syvyys 287 m
Svartisentunnelen
7,6
17

Høyangertunnelen
7,5
55

Vallaviktunnelen
7,5
7,13
Tiemaksu, yhdessä Hardangerin sillan kanssa
Oppdølstrandtunnelen 7,4 70
Åkrafjordtunnelen
7,4
E134
Tiemaksu
Oslofjordtunnelen
7,3
E134 Merenalainen, syvyys 134 m
Nordkapptunnelen
6,9
E69
Merenalainen, syvyys 150 m
Frudalstunnelen
6,8
5

Fodnestunnelen
6,6
5

Innfjordtunnelen
6,6
E136

Kvivstunnelen 6,6 E39
Knappetunnelen 6,4 557 Tiemaksu (Bergenin kaupunkitulli), merenalainen, syvyys 29 m
Fjærlandstunnelen 6,4 5
Sørdalstunnelen
6,3
E10

Naustdaltunnelen
6,0
5

Øksendaltunnelen
6,0
62

Byfjordtunnelen
5,9
E39
Merenalainen, syvyys 223 m
Tosentunnelen
5,9
76

Lounaisen Norjan pitkät tunnelit

Oslovuonon tunneli

Läntisen vuonoalueen tunnelit

Molden-Trondheimin pitkät tunnelit

Nordlandin pitkät tunnelit

Nordkappin tunnelit

4.8 Lautat

Norjalaiset maantielautat eivät yleensä ole losseja, vaan laivan näköisiä merikelpoisia aluksia. Useimmissa lautoissa on autokansien lisäksi salonki ja monissa kahvio.

Vuonolaiva

Maantielautta


Kaikki lautat ovat maksullisia. Maksu yleensä on verrannollinen matkan pituuteen. (Muutamalla reitillä peritään lauttamaksun yhteydessä myös tiemaksu. Tällöin lyhytkin lauttaväli voi tuntua kalliilta.) Auton veloitukseen sisältyy kuljettajan matkalippu. Lisäksi kukin matkustaja tarvitsee lipun. Lapset 4-16 pääsevät puoleen hintaan. Yli 6 metrin pituisesta ajoneuvosta tai ajoneuvoyhdistelmästä menee yli kaksinkertainen maksu, jo kahdeksanmetrisestä noin kolminkertainen. Moottoripyörän kuljetusmaksu on noin 50-60% auton maksusta. Muutamalla turistilauttayhteyvälillä ajetaan vain kesäisin ja korotetuilla hinnoilla.

Kaikki lautat kulkevat aikataulun mukaisesti. Vuoroväli vaihtelee huomattavasti. Öisin ei ajeta kuin tärkeimmillä valtatiereiteillä. Liikenne alkaa arkisin noin klo 5-7 välillä ja päättyy yleensä klo 22-24. Lauantaisin liikenne alkaa tyypillisesti tuntia myöhemmin ja sunnuntaisin kahta tuntia.

Lauttasatamissa on hyvä katsoa etukäteen kartasta vastapään sataman nimi, koska se esiintyy viitoituksessa. Tämä on tärkeää etenkin silloin, kun satamasta lähtee useaan suuntaan lauttoja. Odotuskaistat on numeroitu ja ne täytetään numerojärjestyksessä tai henkilökunnan ohjaamana. Ajatuskin etuilusta kannattaa unohtaa. Etuilusta norjalainen ei pidä ja palaute voi olla nopea.

Rahastus tapahtuu joskus erilliseen kioskiin, joskus jonotettaessa, joskus lauttaan ajettaessa, joskus vasta autokannella ja joskus rahastaja kiertelee vasta lautalla oltaessa. Säilytä kuitti. Eräillä lautoilla ei kerätä maksua, vaan lasku tulee kotiin rekisterinumeron perusteella.Lauttaan ajetaan henkilökunnan opastuksella. Ulosajo ei tapahdu välttämättä sisääntulojärjestyksessä, vaan taas henkilökunnan ohjauksella sen mukaan, miten autokannelle autot on saatu ahdetuksi. Siihen kannattaa varautua, että viereen tulee auto niin lähelle, että ulospääsy on vaikeaa. Siksi ulos kannattaa mennä mahdollisimman pian lauttaan ajon jälkeen. Autoon ei turvallisuussyistä saa jäädä istumaan, jos viereen tulee toinen niin lähelle, että ulospääsy on vaikeaa.

Lauttasatamia on kaikenlaisia. Yksinkertaisimmillaan se on vain laituri tien päässä, mahdollisesti odotuskatoksella varustettuna. Vilkkaimmissa satamissa jonotuskaistoja voi olla kymmenenkin ja siellä yleensä henkilökunta on paikalla ohjaamassa.

Lauttasatama Sandviksholmen

Sandviksholmenin lauttasatama. Mallia yksinkertainen.

Lauttasatama Eidsdal

Eidsdalin satama. Odotuskaistoja neljä kappaletta.

Lauttasatama Agdenes

Agdenesin lauttasatama. Odotuskaistat numeroitu kaistojen yläpuolisin merkinnöin. Lisäksi oma kaistansa etuajo-oikeutetuille ajoneuvoille.

Lauttasatama Stokkvågen

Stokkvågenin lauttasatama. Lauttoja kulkee kahdella reitillä yhteensä kuuteen satamaan. Kannattaa olla tarkkana kaistan valinnassa.

.Lyngseidetin lauttasatama

Tilankäytöllisistä syistä joudutaan joskus tavanomaista luovempiin järjestelyihin. Tien 91 satamissa on käytössä ylläolevan kaltainen järjestely, jossa kaistat täytetään edestäpäin. Autot 1 ja 2 ensimmäiseen riviin, 3 ja 4 toiseen jne. vasemmanpuoleisin kaista on reittilinja-autoja varten.

Jos lauttareitillä on välisatamia, sellaiseen jäävä yleensä joutuu peruuttamaan lauttaan tai lautasta.

Jos samalla tienpätkällä on useita lauttoja, näiden aikataulut on synkronoitu toisiinsa siten, että lautalta toiselle ehtii turvallisella ajonopeudella. (Lauttayhtiö ei kuitenkaan ota vastuuta myöhästymisistä.) Kaahaaminen on turhaa, vaikka sitä paikalliset joskus harrastavatkin.

Useissa lauttasatamissa on kioski tai kahvio.

Bergenin ja Kirkenesin välillä kulkee laivareitti (Hurtigruten). Lähdöt päivittäin, rajoitettu autokapasiteetti. Välisatamia on kolmisenkymmentä. Hurtigrutea kutsutaan epävirallisesti Norjan valtatie 1:ksi.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu päätieverkolla olevat lauttavälit, ylityksen kesto, vuorojen määrä kesällä ja hinta (auto+kuljettaja/aikuinen matkustaja). Hinnat ovat vuoden 2020 hinnat Norjan kruunuina. Lauttojen hintatiedoissa voi esiintyä virheitä, koska järjestelmä on jossain määrin sekava ja tiedot on saatavilla hajanaisesti. 

Lauttamaksu perustuu taksaryhmään, joka puolestaan perustuu lauttamatkan pituuteen kilometreinä. Vuonna 2020 ajoneuvotaksa henkilöauton osalta riippuu taksaryhmästä muutaman kruunun tarkkuudella seuraavasti:

hinta (NOK) = Taksaryhmä x 8,197 + 63,11

Aikuisen matkustajan lippu maksaa noin 28-40 prosenttia henkilöauton kuljetusmaksusta; prosenttiosuus on lyhyillä matkoilla korkeampi kuin pitkillä. Esimerkiksi taksaryhmässä 10 nelihenkisen perheen, kaksi aikuista ja kaksi enintään 16-vuotiasta lasta, lipun kokonaishinta on 145 + 51 + 2x26 = 248 kruunua.

Taksaryhmäperiaatteesta on läänien lukuun kulkevilla reiteillä mahdollisuus poiketa. Poikkeuksia on lähinnä Tromssan ja Ruijan läänissä.

Osa lautoista toimii AutoPASS-laskutuksen mukaisesti. Tällöin laskutus tapahtuu sähköisesti AutoPASS-laitteen avulla. AutoPASS-laskutuksen hinnoitteluperiaate on erilainen: Matkustajia ei lasketa, vaan henkilöauton kuljetusmaksu kattaa niin auton kuin kaikki matkustajatkin. AutoPASS-hinnoittelussa henkilöauton hinta on korkeampi. AutoPASS-maksu on suunnilleen yhtä suuri kuin on saman mittaisella matkalla henkilöauton ja yhden matkustajan veloitus yhteensä. AutoPASS-hinta edellisessä esimerkissä olisi 179 kruunua. Selvyyden vuoksi todetaan, että myös luottokortti- ja käteisveloitukset peritään AutoPASS-hinnaston mukaisesti. Eräillä AutoPASS-lautoilla ei kerätä maksua, vaan lasku tulee kotiin rekisterinumeron perusteella.

Lippukustannusta voidaan karkeasti arvioida seuraavien kaavioiden avulla. Koska valtaosa matkoista on enintään taksaryhmää 20, on näiden lyhyempien matkojen hintakuvaaja selkeyden vuoksi esitetty omassa kaaviossaan.



Lippuhintakuvaajat 2020: Punaisella henkilöauto ja kuljettaja, sinisellä aikuinen matkustaja. Vihreällä AutoPASS-hinta.

Tärkeimpien päätiereittien lauttayhteydet


Tie

Lauttaväli

Reitti
Kesto
(min)
Vuoroja
/vrk kesä
Taksa-
ryhmä

Huom
E6 Bognes-Skarberget Fauske-Narvik 25 21 11 AutoPass
E10/80 Bodø-Moskenes Bodø-Lofootit 200-240 7-8 87 Maksullinen ennakkovaraus mahdollinen
E39 Mortavika-Arsvågen Stavanger-Haugesund 24 49 11 Autopass 24h. Lisäksi tiemaksu NOK 85
E39 Halhjem-Sandvikvåg Haugesund-Bergen 40 50 24 Autopass 24h ma-pe
E39/49 Halhjem-Våge Bergen-Tysnes 35 13 13
E39 Lavik-Oppedal Bergen-Førde 20 52 6 24h ma-pe. Yksi kolmesta lautasta sähkökäyttöinen
E39 Anda-Lote Førde-Ålesund 11 48 3 Autopass
E39 Festøya-Solavågen Førde-Ålesund 20 40 5 24h ma-la
E39 Vestnes-Molde Ålesund-Trondheim 35 45 12 24h ma-la
E39 Halsa-Kanestraum Ålesund-Trondheim 20 50 6
5 Mannheller-Fodnes Oslo-Sogndal 15 58 4 Autopass 24h
Fv79/550 Kvanndal-Utne Odda-Voss 20 17 6 Autopass Fv79 entinen Rv7 Hardanger-Bergen
13 Hjelmeland-Nesvik Stavanger-Røldal 11 56 3
13/550 Utne-Kinsarvik Odda-Bergen 30 13 8 Autopass
13 Hella-Vangsnes Sogndal-Bergen 15 32 5 Autopass Osa reittiä Dragsvik-Hella-Vangsnes
13/55 Hella-Dragsvik Sogndal-Vadheim 10 65 2 Autopass
13/55 Vangsnes-Dragsvik Bergen-Voss-Førde 30 30 6 Autopass Osa reittiä Dragsvik-Hella-Vangsnes
17 Holm-Vennesund Namsos-Bodø 20 23 9
17 Horn-Andalsvåg Namsos-Bodø 20 14 14
17 Forvik-Tjøtta Namsos-Bodø 50-70 9 20 Osa suoria vuoroja, osa pikkusaarten kautta
17 Levang-Nesna Namsos-Bodø 20 12 11
17 Kilboghamn-Jektvik Namsos-Bodø 70 10 24
17 Ågskaret-Forøy Namsos-Bodø 10 18 5
19 Horten-Moss Oslovuonon poikki 30 46 - Ei noudata yleistä hintataulukkoa. Vuonna 2020 NOK 215/Henkilöauto
48/500 Gjermundshavn-Årsnes Åkrafjorden-Bergen 20-35 31 6 Autopass Osa vuoroista Varaldsøyn kautta
49 Jondal-Tørvikbygd Odda-Bergen 20 18 6 Autopass
57 Leirvåg-Sløvåg Bergen-Dale-Førde 20 18 6 Autopass
57 Rysjedalsvika-Rutledal Bergen-Dale-Førde 21 7 7
60 Sykkylven-Magerholm Stryn-Ålesund  15 90 6 24h
60/650 Stranda-Liabygda Stranda-Geiranger 15 30 5
61 Koparnes-Årvik Maløy-Ålesund 10 34 5
61 Hareid-Sulesund Maløy-Ålesund 25 49 10 24h
63 Eidsdal-Linge Geiranger-Åndalsnes 15 31 5
63/60 Geiranger-Hellesylt Geirangervuono 65 7-8 - Turistireitti huhti-lokakuussa. Erikoishinnoittelu, esimerki auto+matkustajat 1235
64 Sølsnes-Åfarnes Molde-Åndalsnes 15 37 6 24h ma-la
81 Skutvik-Svolvær Fauske-Lofootit 120-165 3 62
82 Fiskebøl-Melbu Lofootit-Vesterålen 25 11 12
82/86 Andenes-Gryllefjord Vesterålen-Senja 100 2-3 75 Kesäreitti toukokuun lopulta elokuulle
83 Flesnes-Revsnes Sortland-Harstad 20 15 6
85 Bognes-Lødingen Fauske-Harstad 60 19 24
91 Breivikeidet-Svensby Tromsø-Alta 20 17 - Ei noudata yleistä hintataulukkoa. Vuonna 2020 NOK 120/Henkilöauto
91 Lyngseidet-Olderdalen Tromsø-Alta 40 17 - Ei noudata yleistä hintataulukkoa. Vuonna 2020 NOK 169/Henkilöauto
541 Buavåg-Langevåg Haugesund-Bømlo 20 17 6 AutoPASS Lisäksi tiemaksu NOK 28
549 Hodnanes-Jektevik Haugesund-Tysse-Bergen 10 24 4 AutoPASS Osa vuoroista via Nordhuglo, ajoaika noin 30 min
289 Svelvik-Verket Drøbak-Sande 5 39 1
614 Isane-Stårheim Florø-Måløy 15 20 4
651 Volda-Folkestad Nordfjordeid-Ålesund 13 26 4
659/668 Brattvåg-Dryna Ålesund-Dryna-Molde 25 13 16
668 Solholmen-Mordalsvågen Ålesund-Dryna-Molde 15 30 5
670 Kvanne-Rykkjem Åndalsnes-Trondheim 10 34 5
680 Seivika-Tømmervåg     Kristiansund-Aure-Trondheim 25 32 9
682 Henneset-Arasvika Aure 15 18 6
710 Valset-Brekstad Orkanger-Bjugn 25 18 6 AutoPASS Lisäksi tiemaksu NOK 77
715 Flakk-Rørvik Trondheimvuono 25 39 8 AutoPASS 24 h. Lisäksi tiemaksu NOK 97. Lataushybridilautat
769/776 Geisnes-Hofles Trondheim-Rørvik 10 9 2
827 Drag-Kjøpsvik Fauske-Kjøpsvik-Narvik 45 8 17 AutoPASS
848 Stangsnes-Sørrolnes Harstad-Finnsnes 50 9 9 AutoPASS
862 Botnhamn-Brennsholme Senja-Tromsø 45 6
Kesäyhteys huhtikuun lopulta syyskuun alkuun. Oma hinnoíttelu 315/auto+73/matkustaja (2019)
882 Øksfjord-Hasvik Alta-Sørøya 85 3-5 33

4.9 Pikalautat

Vuono-Norjassa liikennöi maantielauttojen lisäksi pikalaivoja (hurtigbåt). Nämä ovat rakenteeltaan samankaltaisia katamaraaneja, joita aikaisemmin liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä. Pikalautat eivät kuljeta autoja.

4.10 Haastavat tiet

Asuntovaunun suurin sallittu leveys on 2,55 m ja yhdistelmän maksimipituus on 18,75 m. Jos vaunu on yli 2,30 m leveä ja yli 50 cm leveämpi kuin vetoauto, on vetoauton sivupeilien etupuoli merkittävä valkoisella heijastinnauhalla. Asuntoauton maksimileveys on 2,55 m ja maksimipituus 12,00 m. Jarrutonta yli 300 kg:n painoista vaunua vedettäessä kattonopeus on 60 km/h.

Kaikkein kiemuraisimmille vuoristoteille ja kapeimmille vuononrantateille ei kannata lähteä asuntovaunun kanssa leikittelemään. Päätieverkolla on enintään 12,40 metrin mittaisella on yhdistelmällä ajo sallittu kaikkialla. Silti on hyvä muistaa, että tieverkolla on kapeita ja mutkaisia osuuksia, joilla ajoa suositellaan vain, jos osaa vaunullaan myös näppärästi peruutella ja muutenkin operoida sitä juohevasti.

Seuraavassa on esitelty pääteiden reittejä, joilla on yhdistelmien pituusrajoituksena 15,00 metriä tai vähemmn. Ne sijaitsevat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta Vuono-Norjassa. Pääteiden ulkopuolella voi sitten eteen tulla aivan minkälaisia yllätyksiä tahansa. Pituusrajoitus indikoi vaikeaa tieosuutta ja lyhyempienkin yhdistelmien vetäjien ja asuntoautoilijoiden on hyvä vakavasti punnita ajoneuvojensa käsittelytaitoaan ennen tällaisille reiteille kääntymistä. Takaisinkääntymismahdollisuutta ei välttämättä ole. Pituus ei välttämättä ole ongelma vaan kapeus, mikä edellyttää kykyä peräyttää joskus satojakin metrejä. Osa rajoituksista on taajamien suojaamiseksi raskaalta läpiajoliikenteeltä.

Huomattakoon, että useimmat tässä esitetyistä tieosuuksia ovat mitä mainioimpia käyntikohteita tutustua norjalaiseen maisemaan ja vanhaan tapaan rakentaa teitä vaikeisiin paikkoihin.


E16 (haara) Stalheimkleiva

(Ex-13) Ryfylkevegen Sandnes-Høle

63 Langvatn-Geiranger

63 Geiranger-Åndalsnes (Ørneveien)

63 Trollstigen. Pituusrajoitus 13,30 m.

252 Tyin-Eidsbugarden

258 Vanha Strynefjellin tie. Pituusrajoitus 8 metriä.

Åsgårdstranda

456 Holskogen-Stausland

461 Konsmo-Kvås

501 Rekeland-Heskestad

503 Veen-Byrkjedal

511 Kopervik-Skudeneshavn

550 Alsaker-Herand

563 Hanevik-Åsebo

569  Straume-Eidsland

5742 (ex 613) Nordfjordin Panoraamatie

615 Sagefossen-Straume

Samoista syistä kuin edellä huomautetaan joukosta muita tieosuuksia. Näillä ei ole tiekohtaisia pituusrajoituksia, mutta ne saattavat olla tottumattomille hankalia tai pelottavia kapeutensa, mäkisyytensä, mutkaisuutensa tai rotkon reunalla keikkumisen takia. Tiet eivät useinkaan ole hankalia koko mainitulta osuudelta, vaan osalta sitä. Norja parantaa koko ajan tieverkkoaan ja riskikohdat katoavat yksi kerrallaan. Moni mainituista osuuksista kuuluu maisemiltaan Norjan näyttävimpiin.


13 Ryfylkevegen Håland-Sand

13 Ryfylkevegen, Nesflaten-Røldal

13 Odda-Hardangerbrua

13 Vikafjellet

44 Flekkefjord-Hauge

50 Aurland-Geiteryggen

55 Sognefjellet

57 Sløvåg-Rutledal

57 Bygstad-Espeland

413 Mykdal-Åmli

520 Sauda-Røldal

613 (ex-13, ex-5) Gaularfjellet

655 Norangsdalen

848 Harstad-Finnsnes

4.11 Tiemaksut

Yleisillä teillä tiemaksuja kerätään usein, kun uusi matkaa nopeuttava kallis tieosuus tai silta on valmistunut. Eräissä paikoissa maksu kerätään sekä uudella että vanhalla tiellä, jotta vanha tie ei ruuhkautuisi maksupaikkoja kiertävien norjalaislaihialaisten takia. Tiemaksun kerääminen on aina poliittinen päätös ja ennen kaikkea maksun suuruus on debatin kohteena. Pääperiaate on, että maksuja kerätään 20-30 vuoden ajan pääomakulujen kattamiseksi; hoitokulut katetaan valtion budjettivaroin. Tiemaksuissa ei ole samanlaista yhtenäisyyttä kuin lauttamaksuissa: Joskus peritään matkustajilta maksuja, joskus ei. Kalliilla tunneliteillä maksu voi olla yllättävänkin korkea ja toisaata joskus pikkusummien kerääminen kuulostaa hieman koomiselta. Trendi tuntuu olevan, että jokainen vähänkin merkittävä uusi tiehanke rahoitetaan ainakin osin tiemaksuin. (Poikkeuksiakin on: Aurlandin 24 km:n mittaisen tunnelin tiemaksusta olisi vakiokaavaa noudattaen tullut niin kallis, että tunnelia tuskin olisi käyttänyt kukaan. Siksi siitä päätettiin tehdä maksuton.)

Usean kaupungin rajoilla peritään keskustaan päin ajettaessa tiemaksu. Tiemaksualue ("bomring") on sen verran laaja, että maksettavaa usein kertyy, vaikka matka ei olisikaan aivan keskustaan. Tullipisteitä on myös huomattava määrä: esimerkiksi Oslossa 89 kappaletta (2020). Satunnaisesta seikkailusta kaupungilla voi kertyä laskua melko paljon. Jokainen kaupunkitulli on toteutettu eri tavoin ja järjestelmän selkeydessä on toivomisen varaa. Yhteistä on se, että turisti maksaa aina korkeimman hinnan.

Tietullipisteiden automatisointi on johtanut siihen, että kynnys tullipisteiden rakentamiseen on laskenut huomattavasti. Vuodesta 2000 vuoteen 2018 kasvoi kerättyjen tiemaksujen reaaliarvo noin nelinkertaiseksi, runsaaseen 11 miljardiin kruunuun.

Maksullinen tie ilmoitetaan etukäteen kyltillä "Bomveg/Toll Road". Huomaa: Sana "vegbom" taas ei tarkoita tietullia, vaan puomia, jolla tie suljetaan vaikeiden sääolosuhteiden vallitessa.

Valtaosa maksupisteistä on nykyisin automaattisia. Lasku tulee aikanaa englantilaiselta maksuliikennettä hoitavalta yritykseltä.

Gjesdalenin(tie 450) automaattinen tiemaksuasema. Taksa on 60 kruunua vuonna 2020.

Seuraavassa taulukossa on tietoa pääteiden tiemaksuista vuonna 2020. Tiemaksu peritään yleensä molempiin suuntiin kuljettaessa; saariin vievillä silloilla kuitenkin yleensä vain jompaankumpaan suuntaan. Taulukossa on ilmoitettu henkilöauton hinta ja aikuisen matkustajan hinta. Tiedot vaihtelevat jonkin verran eri lähteissä, eli taulukon luvut ovat suuntaa antavia. Eräillä tieosuuksilla on tiemaksun lisäksi maksullinen lauttayhteys.

Paikalliset asukkaat hoitavat tiemaksunsa yleensä AutoPASS-laitteen avulla. Sitä käytettäessä saa jonkin verran alennusta.

Mainitut päättymisajat ovat arvioita. Ne muutuvat, jos liikenteen määrä poikkeaa ennustetusta. Tullin keruuta voidaan myös jatkaa, jos seudulla aloitetaan uusia projekteja.

Tie Osuus Reitti Auto Päättyy Huom
  Oslon tulli sisin rengas   17-23
Bensiiniauto ruuhkan ulkopuolella 17, ruuhka-aikaan 21. Dieselautoilla NOK 2 lisämaksu

Oslon tulli keskimmäinen rengas   21-31
Bensiiniauto ruuhkan ulkopuolella 21, ruuhka-aikaan 28. Dieselautoilla 25/31

Oslon tulli uloin rengas
21-31
Bensiiniauto ruuhkan ulkopuolella 21, ruuhka-aikaan 28. Dieselautoilla 25/31

Fredrikstadin kaupunkitulli
20
Keskustan suuntaan ajettaessa. Laajenemassa Sarpsborgiin.
  Kristiansandin kaupunkitulli   14-21
Keskustan suuntaan ajettaessa, ruuhka-aikaan 21 kruunua
  Stavangerin seudun kaupunkitullit   23

Viisi toisistaan erillistä rengasta, joiden sisään ajettaessa maksu
  Haugesundin kaupunkitulli   11
Keskustan suuntaan ajettaessa
  Bergenin kaupunkitullit
25-56
Keskustan suuntaan ajettaessa. 29 tulliasemaa, myös reilusti kaupungin ulkopuolella. Bensiiniauto 25, ruuhka-aikaan 30; Diesel 26 kruunua enemmän

Førden kaupunkitulli
26 2031 Keskustan suuntaan ajettaessa. Vain yksi veloitus tuntia kohden.

Trondheimin kaupunkitulli
12-31

Riippuu kellonajasta ja paikasta

Harstadin kaupunkitulli
12
Vain yksi veloitus tuntia kohden
E6 Svinesund (Ruotsin raja) Oslo-Göteborg 20 2025 Myös vanhalla tiellä 118
E6 Raukerud Oslo-Göteborg 20 2021 Myös rinnakkaisella paikallistiellä
E6 Hovimoen Oslo-Hamar 21 2024
E6 Dal - Boksrud Oslo-Hamar 21 2024
E6 Boksrud-Minnesund Oslo-Hamar 16 2024
E6 Minnesund - Hedmark grense Oslo-Hamar 22 2029
E6 Akershus grense - Skaberud Oslo.Hamar 22 2029
E6 Skaberud-Kolomoen Oslo-Hamar 24 2024
E6 Jønsberg Oslo-Hamar 24 2034
E6 Tingberg Hamar-Lillehammer 24 2027 Myös vanhalla rinnakkaisella tiellä, NOK 18
E6 Odenrud Lillehammer-Dombås 33 2031
E6 Hardvollsmorka Lillehammer-Dombås 22 2031
E6 Teigkampen Lillehammer-Dombås 30 2031
E6 Bjørkerusten Lillehammer.Dombås 15 2031 Myös vanhalla rinnakkaisella tiellä, NOK 11
E6 Ranheim Trondheim-Stjørdal 34
Myös vanhalla rinnakkaisella siellä, NOK 16
E6 Leistad Trondheim-Stjørdal 17

E6 Hommelvik Trondheim-Stjørdal 17

E6 Svenningvatnet Trondheim-Mo i Rana 31 2032
E6 Forsmo Trondheim-Mo i Rana 26 2032
E6 Skamdal Trondheim-Mo i Rana 13 2030
E6 Reinforshei Mo i Rana-Fauske 18 2030
E6 Bolna Mo i Rana-Fauske 45 2034
E6 Øyjord (Nordhordlandin silta) Narvik-Alta 133 2036
E10 Leirvik Narvik-Riksgrensen 42 2034
E16 Åsum Kongsvinger-Oslo 33
Myös rinnakkaisilla teillä, NOK 17
E16 Bagnskleive Hønefoss-Fagernes 54 2034 Myös vanhalla rinnakkaisella tiellä
E16
Bolstad
Voss-Bergen
45


E18 Ørje øst Oslo-Tukholma 8 2032
E18 Brennemoen Oslo-Tukholma 15 2021 Myös vanhalla tiellä 128
E18 Dalen Oslo-Tukholma 15 2021 Myös vanhalla tiellä 128
E18 Elvestad vest Oslo-Tukholma 8 2031 Myös vanhalla tiellä 128
E18 Gulli Oslo-Kristiansand 5 2035
E18 Fokserød Oslo-Kristiansand 7 2035
E18 Natvall Oslo-Kristiansand 8 2035
E18 Skinmo Oslo-Kristiansand 10 2029
E18 Bommestad Oslo-Kristiansand 8 2038
E18 Sky Oslo-Kristiansand 13 2032
E18 Stillinga Oslo-Kristiansand 36

E18 Mørland Oslo-Kristiansand 30 2034
E18 Stølen Oslo-Kristianstad 14 2034
E39 Liland Haugesund-Bergen 11 2023
E39 Flatøy Bergen-Førde 20 2031
E39 Mundalsberget Bergen-Førde 20 2031
E134 Åkrafjorden Haukeli-Haugesund 41 2030  
E134 Hodnafjell Haukeli-Haugesund 11 2023
E136 Vikebukt (Tresfjordbrua) Åndalsnes-Ålesund 69 2030 Ennakoitua enemmän käyttäjiä; tiemaksu poistuu mahdollisesti jo 2024.
4 Dynna Oslo-Gjøvik 43 2032 Myös rinnakkaisella paikallistiellä
7
Brekkebygda
Hønefoss-Geilo
78
2029
13
Hardangerbrua Odda-Hardanger
145 2030
13 Svelgane Hardanger-Voss 45 2022
34 Grime Jaren-Dokka 33 2028
36 Ullevik Skien-Gvarv 28 2033
49 Steinsdalen Odda-Bergen 50 2030
78 Kulstad Mosjøen-Sandnessjøen 50 2028
78 Drevja Mosjøen-Mo i Rana 30 2029
80 Vikan Fauske-Bodø 22 2020
255 Gausdalsvegen Segalstad-Vinstra 15 2024 Myös rinnakkaisella tiellä
450 Gjesdal Stavanger-Sirdal 60 2040
519 Finnøyn tunneli Finnøy 106 2030
714 Våvatnet Orkanger-Hitra 59 2033
714 Valslag Orkanger-Hitra 73 2033
858 Ryaforbindelsen Tromsø-Målselv 85 2030

Atlantintien (tie 64), Jondalin tunnelin (49), Strømsnesin (80), Langslettan (33) ja Årnesin lauttasataman (48) tiemaksupisteet on lakkautettu 1.7.2020.

Yllälueteltujen yleisten teiden lisäksi maassa on suuri joukko maksullisia yksityisteitä. Tien omistajat voivat periä tien käytöstä maksun kulujen kattamiseksi. Useat tällaiset tiet kulkevat tunturireiden yli ja ne ovat maisemiensa takia erinomaisia matkailukohteita. Koska tiet voivat olla varsin pitkiä ja sijaita hankalassa maastossa, tiemaksut voivat olla varsin korkeita. Esimerkiksi koko Peer Gynt -tien ajaminen maksaa NOK 160 (kaksi maksullista osuutta, NOK 75+85). Maksujen perinnässä kukkivat erilaiset vaihtoehdot: Joissakin paikoissa on miehitetty rahastuskoppi, joissakin maksuautomaatti, joissakin laatikko, johon laitetaan maksu kuoreen käteisenä, joissakin otetaan mukaan pankkisiirtolomake jne. Tienpitäjillä on oikeus periä sakkomaksua, jos tarkastuksessa todetaan, että tiemaksua ei ole maksettu.



Jotunheimvegenin maksupiste

4.12 Polkupyöräilijöiltä kielletyt tunnelit

Lähtökohtaisesti kaikki maantietunnelit ovat polkupyöräilijän kannalta turvallisuusriski. Tunnelit ovat  kapeita ja kosteutensa takia usein myös varsin pimeitä. Takavalo tai -heijastin on aihetta pitää hyvässä kunnossa. Pieni osa tunneleista on kokonaan kielletty polkupyöräilijöiltä. Osa tällaisista tunneleista kietää kallionkärjen tai muuten on oikaisu, jolloin vanha tieosuus on jätetty kiertotieksi. Tällaista vanhaa tieosuutta ei kuitenkaan aina pidetä kunnossa ja se voi ajan mittaan pillaantua kaatuneista puista, tielle vyöryneistä kivistä ja maamassasta sun muusta.

Varsinkin sellaisilla tunneliteillä, jotka on tehty seudulle, jossa ennen ei ole ollut tietä lainkaan, tunnelien ohi ei ole reittiä. Tällöin reitti pitää suunnitella kokonaan jotain muuta kautta. Muidenkin kuin suoranaisesti kiellettyjen tunnelien välttely on viisasta.

Merenalaiset usean kilometrin mittaiset tunnelit ovat lähes kaikki kiellettyjä. Pitkään ja syvään tunneliin on vaikeaa saada hyvää ilmanvaihtoa ja polkupyöräilijä joutuu sellaisissa altistumaan hiilimonoksidille epäterveellisen pitkäksi ajaksi.

Varsinkaan vuonna 2010 voimaan astuneen tiereformin jälkeen Norjan tielaitos ei tuota keskitetysti tietoa kielletyistä tunneleista eikä varsinkaan kiertomahdollisuuksista. Paras ja ajantasaisin tieto sijainneekin brittiläisten harrastajien ylläpitämällä tunnelisivustolla, jonne muut pyöräilijät voivat jättää kommenttejaan.

4.13 Etäisyyksiä

Norjan etäisyydet ovat huomattavat. Teiden vuoristoisuus tekee etenemisen usein varsin hitaaksi. Osa eteläisen ja pohjoisen Norjan välisestä liikenteestä kulkeekin sekä kilometrejä että aikaa säästääkseen osin Ruotsin ja Suomen tieverkossa.
Välimatkataulukko

Bergen
Bodø 1381 Bodø
Kirkenes 2303 1191 Kirkenes
Mo i Rana 1149 229 1264 Mo i Rana
Narvik 1573 301 892 425 Narvik
Nordkapp 2358 950 505 1074 651 Nordkapp
Oslo 461 1212 2025 983 1409 2028 Oslo
Stavanger 209 1760 2668 1304 1957 2668 551 Stavanger
Svinesund 574 1318 2162 1090 1515 2136 119 541 Svinesund
Tornio 1653 638 649 615 532 757 1372 2019 1513 Tornio
Trondheim 664 705 1618 477 902 1625 499 843 605 969 Trondheim
Tromsø 1804 530 755 656 234 504 1638 2186 1745 622 1132 Tromsø
Tukholma 989 1186 1672 994 1410 1709 523 1014 506 1024 778 1591 Tukholma
Å i Lofoten 1852 471 1217 595 351 967 1573 2126 1684 865 1071 550 1597 Å i Lofoten
Ålesund 383 1002 1926 773 1199 1955 545 591 656 1278 301 1430 977 1368

Reitit on laskettu TomTomin reittipalvelun kriteerein, ja merkitty reitti ei ole välttämättä kilometreinä lyhyin. Keltaisella merkityt reitit kulkevat yli puolet matkasta Norjan ulkopuolella ja sinisellä merkityt osan matkasta. Osalla reiteistä on lauttayhteyksiä. Å i Lofoten laskettu E10-tietä pitkin, etelästä käsin Bognes-Lødingen-lautan kautta.

4.14 Lehmiä, Lampaita ja Feristejä

Varsinkin vuoristoalueilla on tapana päästää lehmät ja lampaat vapaaksi maastoon. Tästä seuraa se, että kyseisiä elikoita tapaa aika usein maantiellä. Niitä kannattaa varoa. Liikennemerkein osoitetut lammas- ja lehmävaroitukset kannattaa ottaa todesta.

Lampaita lepäilemässä Gausta-vuoren rinteillä

Joskus lampaat ovat hyvin kiinnostuneita ihmisten tekemisistä. Keskellä uteliasta lammaslaumaa voi olo joskus olla hieman ontto, kun yhdet lampaat näykkivät housunlahkeita, toiset takinhelmaa ja loput keräävät ympärillä herkkupaloja.

Tämä olisi halunnut tulla autoon sisälle.

Lampaiden eksyminen vieraille laitumille estetään tietysti aidoilla. Koska aitaa ei voida vetää tien poikki tuosta noin vain, norjalaiset ovat kehittäneet järjestelyn, josta käytetään nimitystä "ferist". Se on tien poikki vedetty sillan tapainen, josta lampaat eivät pääse yli rakojen takia. Ferist ilmoitetaan yleensä muu vaara -liikennemerkillä ja lisäkilvellä "Ferist". Epätasainen ferist voi täräyttää joskus aika tavalla ajoneuvoa, eli hidastaminen on yleensä paikallaan.

Yleistymässä on sähkökäyttöinen sähköpaimenen kaltainen ferist. Sellainen ei ole kovin epätasainen. Jalkamiestä kehotetaan - norjaksi - ohittamaan tällainen ferist viereisen portin kautta.

Tavallista mallia oleva ferist.

Lampaiden lisäksi tiellä saattaa kävellä myös lehmiä; tämä tosin on harvinaisempaa.

4.15 Tiet talvella

Suuri osa pääteistä pyritään pitämään avoinna ympäri vuoden. Katkoksia kuitenkin sattuu olosuhteiden niin pakottaessa. Tunturinylitysteiden alussa on yleensä informaatiotaulu, jossa tilanne kerrotaan.

Tiet saatetaan myös kokonaan sulkea talviajaksi. (Osa suljetaan yli kuuden kuukauden ajaksi, jolloin tie oikeastaan avataan kesäajaksi.) Keleistä riippuu, koska tiet avataan. Esimerkiksi Trollstigen on joidenkin runsaslumisten talvien jälkeen avattiin vasta kesäkuun puolessa välissä.

Keskikesällä ei yleensä ole ongelmia lumen kanssa, ainakaan pääteillä.

Pääteiden talvikelpoisuuteenkin panostetaan. Viime vuosina on pysyvä talvisulku poistunut muun muassa tieltä 13 Voss-Vagsnes (Vikafjellet) ja 98 Lakselv-Ifjord-Tana Bru (Ifjordfjellet).

Seuraavassa on punaisella merkitty arvioiden pohjaksi muutamien tavallisesti talvisuljettujen matkailuteiden suljettuna olon tyypillinen ajankohta. Vaihtelut ovat suuret.

Tie Reitti 10 11 12 1 2 3 4 5 6
E69 Honningsvåg-Nordkapp

















51 Valdresflye Fagernes-Gol

















55 Sognefjellet Sogndal-Lom

















63 Geiranger-Langvatn

















63 Trollstigen

















252 Tyin-Eidgsbugarden

















258 Vanha Strynefjellintie

















450 Brokke-Suleskard

















520 Hellandsbygd-Røldal

















613 Gaularfjellet Dragsvik-Førde

















5627 Aurlandvegen Aurland-Erdal

















7370 Melfjellet Mo i Rana- Melgjordbotn

















8100 Vardø-Hamningberg

















8860 Jarfjord Vintervollen-Grense Jakobselv

















Nastarenkaita saa käyttää ajalla 1.10.-15.4. ja aina kun keli niin edellyttää. Talvirenkaita on käytettävä joulu-maaliskuussa, jos talviolosuhteet vallitsevat.

Vaikka tunturinylitystietä ei suljettaisikaan, vaikeiden keliolosuhteiden yhteydessä siirrytään kolonna-ajoon ("kolonnekjøring). Tällöin jäädään puomin eteen jonoon odottamaan tielaitoksen autoa ("brøytebil"). Tätä auto ajaa letkan kärjessä, muut tulevat tiukassa letkassa perässä ja lopuksi tulee toinen tielaitoksen auto, joka vahtii, että kukaan ei jää tielle.


Kolonna liikkeellä

Kolonna-ajossa on tarkkoja sääntöjä, joita on noudatettava:

Kolonnan koko on rajoitettu: sekä siihen osallistuvien ajoneuvojen että henkilöiden määrä on rajoitettu turvallisuussyistä. Yhdellä tieosuudella voi olla liikkeellä vain yksi kolonna kerrallaan, jotta pelastuskapasiteetti riittää evakuointitarpeen sattuessa.

Kolonnateiden kapasiteetti ei välttämättä ole suuren suuri, koska vuorokaudessa ei välttämättä ajeta kuin muutama kolonna vuorokaudessa. Teillä, joilla kolonna-ajo on tavallista, toimitaan yleensä aikataulujen mukaisesti.


Båtsfjordiin pääsee kolonnan mukana seitsemästi paitsi sunnuntaisin viidesti.

4.16 Radion kuuntelu

Norja on valtakunnallisten radiolähetysten osalta siirtynyt digitaaliseen lähetystekniikkaan, ns. DAB-radioon. Digitaalisia lähetyksiä ei ole mahdollista kuunnella Suomessa tavanomaisella FM-vastaanottimella.

FM-tekniikan tulevaisuus Norjassa on epäselvä ja jatkuvan poliittisen keskustelun kohteena. Kaupallisilla paikallisradioilla on toistaiseksi toimiluvat FM-lähetyksiin. Poikkeuksia ovat Oslo, Bergen, Stavanger ja Trondheim, joiden alueella kaupalliset FM-lähetykset on kielletty ilmeisen protektionistisista syistä.

Digitaaliradion kattavuudessa on ollut aukkoja, ja siksi radion sataprosenttiseen kuuluvuuteen ei ole luottaminen.

4.17 Tiepalvelu

Tiepalvelua tarjoaa Norjassa ainakin kolme katto-organisaatiota, joista jokainen toimii kaupallisin periaattein:


Puhelin Palvelupyynnöt
Falck +47-98702222 https://rsa2.falck.no/fi/ Suomenkielinen palvelutilaussivu
NAF +47-4723213100
Autoliiton sisarjärjestö. Mahdollisesti alennuksia
Viking +47-22086000 https://vikingredning.no/en/vehicle-breakdown-assistance/ Englanninkielinen palvelutilaussivu

5 Miten Norjaan pääsee

5.1 Tärkeimmät tiet ja lauttayhteydet Norjaan

Osa lautoista kulkee vain kesällä.

5.2 Rajamuodollisuudet

Vähäiset. Ruotsin ja Suomen vastaisilla rajoilla yhteiset tulliasemat. Norja on liittynyt Schengen-sopimukseen. Norja ei kuitenkaan ole EU-maa, eli muista kohtalaisen tiukat alkoholin tuontimääräykset.

Seuraaviin tuontirajoituksiin kannattaa kiinnittää huomiota:

Norja on rabies-vapaa valtio, eli eläimiä ei sinne saa viedä Suomesta ilman kohtalaista byrokratiaa. Koirien rabiesrokotus on pakollinen (paitsi Ruotsista tultaessa). Eläinten tulee olla sirutettuja. Eräiden koirarotujen (mm. pitbullterrieri ja amstaffi) ja niiden sukusolujen vienti Norjaan on kielletty. Jos matkustat lemmikin kanssa, ota säädöksistä selvää hyvissä ajoin.

5.3 Päätieluettelo

Numero Reitti Pituus Lauttoja Huom
Rv2 Elverum-Kongsvinger-Magnor(Ruotsi) 132   61  Magnor-Karlstad  114 km
Rv3 Kolomoen(Hamar)-Elverun-Tynset-Ulsberg(E6) 291    
Rv4 Oslo-Gjøvik-Mjøsbrua(E6) 142    
Rv5 Lærdal-Sogndal-Florø 198 1  
E6 Svinesund(Ruotsi)-Oslo-Trondheim-Narvik-Alta-Kirkenes 2601 1 E6 Svinesund-Göteborg 200 km, Svinesund-Malmö 475 km
Rv7 Hønefoss-Gol-Geilo-Hardangerbrua 266
Hardangerviddan ylitys. Serpentiinilaskeutuminen tunneleissa Hardangeriin
E8 Kilpisjärvi(Suomi)-Skibotn-Tromsø 156   21/E8 Kilpisjärvi-Tornio 460 km
Rv9 Kristiansand(E18)-Haukeligrend 236    
E10 Bjørnfjell(Ruotsi)-Å(Lofootit) 375   E10 Riksgränsen-Luulaja 485 km
E12 Umbukta(Ruotsi)-Mo i Rana 40   E12 Umbukta-Uumaja 440 km
Rv13 Stavanger(E134)-Røldal(E134)-Odda-Hardanger-Voss(E16)-Sogndal 426 3 Maisematie
E14 Storlien(Ruotsi)-Stjørdal(E6) 67   E14 Storlien-Sundsvall 345 km
Rv15 Otta-Stryn-Måløy 281   Strynefjellin ylitystie
E16 Riksåsen(Ruotsi)-Gardermoen-Hønefoss-Lærdal-Bergen 635   Maailman pisin autotunneli 24,5 km
Fv17 Steinkjer-Namsos-Brønnøysund-Sandnessjøen-Bodø 712 6 Helgelandin rannikkotie
E18 Ørje(Ruotsi)-Oslo-Kristiansand 420   Lisäksi Oslon ja Kristiansandin kaupunkitullit. E18 Ørje-Tukholma 440 km
Rv19 Undrumsdal(E18)-Horten-Moss(E6) 24 1  
Fv21 Halden-Ørje-Skotterud 151    E6-Halden Rv204
Rv22 Fredrikstad(E6)-Mysen(E18)-Lillestrøm(E6) 117    
Fv24 Skarnes(E16)-Stange(Hamar E6) 68  
Rv25 Hamar(E6)-Elverum-Støa(Ruotsi) 125    1 Støa-Borlänge 240 km
Fv26 Tolga-Trysil-Långflon(Ruotsi) 203   62 Långflon-Karlstad 245 km
Fv27 Ringebu(E6)-Folldal 83    
Fv28 Sumodal-Os 61    Kopparleden
Fv29 Hjerkinn(E6)-Alvdal 70    
Fv30 Koppang-Røros-Støren(E6) 260    
Fv31 Røros-Vauldalen(Ruotsi) 46   84 Vauldalen-Hudiksvall 340 km
Fv32 Porsgrunn(E18)-Hvittingfoss-Holmestrand(E18) 74    
Fv33 Dokka-Gjøvik-Eidsvoll(E6) 141    
Fv34 Jaren-Fluberg 55    
Fv35 Tønsberg(E18)-Hokksund(E134) 65  
Rv36 Porsgrunn(E18)-Skien-Seljord(E134) 87    
Fv37 Kongsberg(E134)-Rjukan-Åmot(E134) 163   Vaihtoehtoreitti E134:lle
Fv38 Kragerø(E18)-Dalen-Åmot(E134) 157  
E39 Kristiansand-Stavanger-Bergen-Molde-Trondheim 1100 6 Rannikkoreitti, ei nopein yhteys näiden kaupunkien välillä
Fv40 Larvik(E18)-Kongsberg(E134)-Geilo 243    
Rv41 Kristiansand(E18)-Brunkeberg(E134) 170    
Fv42 Arendal(E18)-Evje-Krossmoen(E39) 224   Sisämaan vaihtoehtoreitti E18/E39:lle. Krossmoen-Egersund Rv421
Fv43 Lista-Farsund-Lyngdal(E39)-Skeide 76    
Fv44 Stavanger(E39)-Sandnes(E39)-Egersund-Flekkefjord(E39) 160   Vaihtoehtoreitti E39:lle
E45 Alta(E6)-Kautokeino-Kivilompolo(Suomi)-Kaaresuvanto(Suomi)-Göteborg(Ruotsi) 172

Fv46 Sand-Ropeid-Knapphus(E134) 59
 
Fv48 Tysse-Gjermundshamn 55
 
Fv49 Trengereid(E16)-Jondal-Odda 99 1  
Fv50 Hol-Aurland(E16) 96    Pitkä tunturinylitys, serpentiinilaskeutuminen Aurlandiin
Fv51 Gol-Fagernes(E16)-Randen 175    
Rv52 Gol-Borlaug(E16) 78   Vaihtoehtoreitti E16:lle.
Fv53 Fodnes-Årdal-Tyinkrysset(E16) 72   Serpentiinilaskeutuminen Øvre Årdaliin idästä
Fv55 Lom-Jotunheimen-Songdal-Vadheim(E39) 255 1 Sognefjelletin ylitystie. Korkeimmalla käyvä päätie
Fv57 Knarvik(E39)-Rutledal-Dale-Førde(E39) 153 2  
Fv60 Byrkjelo(E39)-Stryn-Hellesylt-Stranda-Ålesund(E39) 183 1  Jyrkkää ja korkeaa vuononreunaa Hellesylt-Stranda
Fv61 Måløy-Ålesund 115 2  
Fv62 Sunndalsøra-Molde(E39) 88    
Fv63 Strynefjlellet-Geiranger-Trollstigen-Åndalsnes(E136) 110 1 Geirangerin tie, Kotkantie ja Trollstigen. Tunnetuin serpentiinitie.
Fv64 Åndalsnes(E136)-Molde(E39)-Kristiansund 135 1 Atlantintie. 
Fv65 Orkanger(E39)-Surnadal-Betna(E39) 115    
E69 Olderfjord(E6)-Nordkapp 128   Nordkappin "pyhiinvaellusreitti"
Rv70 Oppdal(E6)-Kristiansund 172    
Fv72 Verdalsøra(E6)-Melen(Ruotsi) 53    
Rv73 Trofors(E6)-Kruvatn(Ruotsi) 68    
Fv74 Formofoss(E6)-Gäddede(Ruotsi) 97    
E75 Utsjoki(Suomi)-Tana-Vadsø-Vardø 206    
Fv76 Brenna(E6)-Brønnøysund 97    
Rv77 Storjord(E16)-Junkerdal(Ruotsi) 22   95 Junkerdal-Skellefteå 365 km
Fv78 Mosjøen(E6)-Leirfjord 36    
Rv80 Fauske(E6)-Bodø 52    
Fv81 Ulvsvåg(E6)-Skutvik(-Svolvær) 36 1 Lofoottien lauttayhteys
Fv82 Fiskebøl-Melbu-Sortland-Andenes 155   Vesterålin tie, lauttayhteys Lofooteille
Rv83 Tjeldsund(E10)-Harstad 25
 
Fv84 Fossbakken(E6)-Sørreisa 81    
Rv85 Bognes(E6)-Lødingen(E10)-Sortland 80 1 Vanha Lofoottientie
Fv86 Andselva(E6)-Finnsnes-Senja-Gryllefjord 108    
Fv87 Elverum(E6)-Tamokdalen-Øvergård(E6) 77    
Fv91 Olderdalen(E6)-Tromsø(E8) 46 2 Vaihtoehtoreitti E6/E8:lle Tromsø-Alta
Rv92 Kautokeino(E45)-Karasjok(E6)-Karigasniemi(Suomi)-Näätämö(Suomi)-Neiden(E6)  126   Norjan puoleinen osuus 126 km; Suomessa 193 km
Rv94 Skaidi(E6)-Hammerfest 57    
Fv98 Lakselv(E6)-Ifjord-Tana(E6) 212    
E105 Kirkenes(E6)-Storskog(Venäjä) 10    
E134 Vassum(E6)-Drammen(E18)-Kongsberg-Haukeli-Haugesund 446   Haukelin ylitystie
E136 Dombås(E6)-Åndalsnes-Ålesund(E39) 211    

6 Julkinen liikenne

Juna-, bussi-, lento-, lautta- ja laivaliikenne täydentävät toisiaan.

Julkisen liikenteen aikatauluja on nykyisin koottu valtiollisen yhtiön Entur sivuille https://en-tur.no

Vuodesta 1869 alkaen ilmestynyttä "Norjan Turistia", Rutebok for Norge ei vuoden 2011 jälkeen ole julkaistu paperisena.

6.1 Juna

Maasto-olosuhteiden takia Norjan rataverkko on varsin harva ja Oslo-keskeinen. Pääradat ulottuvat Oslosta Bodøhön, Bergeniin ja Stavangeriin. Bodøn pohjoispuolella ei ole rataa lukuunottamatta Narvikin rataa, joka on yhteydessä vain Ruotsin rataverkon kautta.

Tunnetuin matkailureitti on Bergenin rata, joka kulkee Hardangerviddan poikki. Radassa on toista sataa tunnelia ja sen korkein kohta on 1237 m. Raumabanan (Dombås-Åndalsnes) kulkee ahtaassa laaksossa väliin serpentiiniäkin kulkien.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu keskeisimmät radat sekä päästä päähän kulkevien junavuorojen päivittäinen lukumäärä sekä ajoaika. Vain osan matkasta kulkevia junia ei ole listattu. Päivän tilanne on syytä tarkistaa rautatieoperaattorin VY virallisista aikatauluista.

Reitti

Vuoroja

Ajoaika

Huomautuksia
Oslo-Bergen

4

6:40-8:00

Yhteys Flåmin radalle Myrdalissa
Oslo-Stavanger

3

7:40-8:40


Oslo-Drammen-Tønsberg-Skien

15

2:50-3:00


Oslo-Gjøvik

9

1:50-2:05


Oslo-Dombås-Trondheim

4

6:45-8:00


Oslo-Røros-Trondheim

2

8:30-10:00

Vaihdolliset yhteydet
Oslo-Lillehammer

9-11

2:15-2:50


Dombås-Åndalsnes

3

1:30


Trondheim-Bodø

2

9:15-10:50

Yhteys Pohjois-Norjan busseihin Fauskessa
Oslo-Göteborg

2

3:55-4:15


Oslo-Tukholma

2

4:45

Trondheim-Östersund-Tukholma

3

11:00-13:00 Vaihdolliset yhteydet
Narvik-Kiruna-Boden-Tukholma

2

19:00-21:00

Yksi suora, yksi vaihdollinen yhteys

Koska rataverkko Narvikin rataa lukuunottamatta päättyy Bodøhön, Fauskesta on yhteys busseihin.

Hinnoittelu riippuu vahvasti matkustamisen ajankohdasta ja lipputyypistä. Koska ääripäiden välillä voi olla lähes kymmenkertainen ero, esimerkkihinnoittelua on mahdotonta antaa. Sen sijaan viitataan rautatieoperaattorin sivulle: https://www.vy.no/

6.2 Bussi

Bussiverkosto on varsin laaja ja kattaa kutakuinkin kaikki päätiet. Ajoajat riippuvat käytettävän tien laadusta. Muutama esimerkki:

Reitti

Matka

Ajoaika

Oslo-Kristiansand

325

5:35

Oslo-Aurland-Bergen

540

8:35

Bergen-Ålesund

415

9:30

Oslo-Jotunheim-Sogndal

485

9:45

Oslo-Lærdal-Sogndal

310

7:05

Trondheim-Bodø 720
13:20
Narvik-Svolvær-Leknes

270

7:00

Bodø-Narvik

310

6:50

Narvik-Tromsø

260

4:30

Alta-Kirkenes

570

10:45

6.3 Lentoliikenne

Tärkeimmät lentokentät ovat Oslossa, Bergenissä, Kristiansandissa, Stavangerissa ja Trondheimissa. Liikenne on varsin Oslo-keskeistä; ulkomaanliikennettä muualta kuin Oslosta on vain vähän. Pienempiä lentokenttiä on yli 40; näistä suuri osa on rannikolla ja saarissa. Syöttöliikennettä harjoittavat pienemmät yhtiöt.

6.4 Hurtigruten

Hurtigruten-laivareitillä on 1800-luvulta alkavat perinteet. Nykyisin reitti kulkee Bergenin ja Kirkenesin välillä. Matka päästä päähän kestää vajaat kuusi vuorokautta. Välipysäkkejä on yli 30 kappaletta. Laivoja reitillä on 11 kpl ja lähdöt tapahtuvat päivittäin.

Vuonna 1964 valmistunutta Lofoten-alusta lukuun ottamatta alukset on valmistettu vuosina 1983-2003. Ne ovat varsin moderneja, mutta ruotsinlaivoja selväti pienempiä. Matkustajapaikkoja on laivasta riippuen noin 500-600 ja autopaikkoaja 24-35 kappaletta. Lofoten ei kuljeta autoja ja se poistuu reitiltä purjehduskauden 2020 jälkeen.

Hurtigruta

Hurtigruten-laiva

Kesäikataulu suunnassa etelä-pohjoinen on vuonna 2020 seuraava:

Lähtösatama Aika Päivä
Bergen 21.30 1
Florø 03.40 2
Måløy 05.50
Torvik 08.40
Ålesund 10.15
Geiranger 14.30
Ålesund 19.30
Molde 22.45
Kristiansund 02.30 3
Trondheim 13.15
Rørvik 22.30
Brønnøysund 01.55 4
Sandnessjøen 04.45
Nesna 06.05
Ørnes 09.55
Bodø 15.00
Stamsund 19.30
Svolvær 22.00
Stokmarknes 01.15 5
Sortland 03.00
Risøyhamn 04.30
Harstad 07.45
Finnsnes 11.00
Tromsø 14.30
Skjervøy 22.45
Øksfjord 02.15 6
Hammerfest 06.00
Havøysund 09.15
Honningsvåg 14.45
Kjøllefjord 17.15
Mehamn 19.30
Berlevåg 22.15
Båtsfjord 00.15 7
Vardø 03.30
Vadsø 07.15
Kirkenes tulo 09.00

Satamassaoloaika vaihtelee 10 minuutin ja muutaman tunnin välillä.

Hinnat vaihtelevat vahvasti hyttiluokan ja kuljettavan matkan perusteella. Vuorokauden kestävät matkat hytissä maksavat luokkaa 2000-3000 NOK; auton kuljetus maksaa lisää. Päästä päähän -risteilyhinnat täysihoidolla kesällä 2020 maksavat noin alkaen noin 20.000 NOK. Hyttiluokan korotus voi korottaa hinnan jopa kolminkertaiseksi.

Matkatoimistoilla on tarjolla myös Suomesta alkavia pakettimatkoja, joihin sisältyvät tarvittavat lennot.

7 Majoitus

7.1 Hotelli

Hotellien hintahaitari on huomattavan leveä. Peukalosääntö on ollut, että hotellihuoneen hinta on luokkaa 50% enemmän kuin vastaava Suomessa. Hinnaneroon vaikuttaa varsin paljon kruunun ja euron välinen kurssi, joka on viime vuosina heilahdellut varsin paljon.

7.2 Retkeilymajat

Retkeilymajaverkko ei ole kovin tiheä; Norjassa on noin 40 retkeilymajaa. Ennakkovarausta suositellaan 1.10-30.4. välisenä aikana.

7.3 Leirintäalueet

Leirintäalueverkko on tiheä ja useimmilla alueilla on mökkejä (hytte) ja tilaa matkailuvaunuille. Luokitusjärjestelmä on 5-jakoinen. Alueiden taso vaihtelee huomattavasti. Luokitus perustuu siihen, mitä ominaisuuksia alueella on. Ominaisuuksien laatu ei välttämättä näy luokituksessa. Esimerkiksi usean tähden alueen suihkut voivat olla varsin kyseenalaisessa kunnossa. Alueella ja alueen mökeillä voi olla eri määrä tähtiä.

Telttailu rupeaa Norjassakin olemaan marginaali-ilmiö. Leirintäalueella ei aina ole kunnollisia telttapaikkoja, ainakaan vaakasuoria. Tämä kannattaa kranttujen ottaa huomioon.

Skutvik

Telttailua

Leirintämökki on usein 4 hengelle sovelias, varustettu kerrossängyillä, pöydällä, tuoleilla, keittolevyllä, valaistuksella, lämmityksellä ja useinmiten jääkaapilla. Tällaisen mökin hinta on usein luokkaa NOK 500-800/yö. Paremmin varustellut, isot ja turistirysissä sijaitsevat ovat kalliimpia.

Suihkut maksavat useimmiten erikseen. Suihkuautomaatti toimii yleensä kolikolla. Kymmenkruunuisella saa tyypillisesti muutaman minuutin nautinnon. Ajan päätyttyä vedentulo lakkaa kokonaan, tai ainakin lämpimän veden. Osa suihkuautomaateista ei ota vastaan kuin yhden kolikon kerrallaan. Luokitus ei määrittele, montako suihkua alueella tulee olla. Siksi niitä on usein yksi per sukupuoli.

Eteläisellä Skagerrakin rannikolla hintataso on selvästi muuta maata korkeampi ja edullisen majoituksen löytäminen sesonkiaikaan voi olla vaikeata.

Mökkitarjontaa on reilusti myös muualla kuin leirintäalueilla.

7.4 Maasto

Norjassa on jokamiehen oikeus. Käytännön tulkinta on, että noin 150 metriä lähemmäksi asutusta ei telttaansa saa pystyttää. Avotulen sytyttäminen ei Norjassakaan kuulu jokamiehen oikeuksiin; se on avotunturia lukuunottamatta kiellettyä kesäkuukausina 15.5-15.9.

Levähdysalueilla ei saa leiriytyä, ei asuntoautollakaan.

Maaston muodot saattavat hankaloittaa leiriytymispaikan löytymistä.

Huomaa, että erityisesti tunturiylängöillä Norjassa on runsaasti säännösteltyjä järviä, jossa ylä- ja alaveden korkeusero voi olla kymmeniä metrejä. Älä telttaile kovin lähellä tällaisen rantaa. Vedenpintaa saatetaan nostaa yöksi. Voimalaitoksen ottoputken suulla voi olla kunnon imu. Varo niitä; ne on varoituskilvin merkitty.

8 Nähtävyyksiä

8.1 Suuret vuonot

Lounaista ja läntistä Norjan rannikkoa rikkovat ja dominoivat ennen kaikkea seuraavat seitsemän suurta vuonoa ja niiden lukuisat haaravuonot:

Länsirannikon suuret vuonot

Pienempiä vuonoja on tietysti lisäksi epälukuinen määrä. Isot vuonot vaikuttavat sekä maantieteeseen että liikenteeseen. Esimerkiksi Sognevuonon pituus suulta kaukaisimpien haaravuonojen päihin on yli 200 kilometriä. Teiden rakentaminen Vuono-Norjassa on haaste, koska vuoret usein putoavat vuonojen rantaan lähes pystysuorin seinämin. Lisäksi vuonojen ylitys usein joudutaan hoitamaan lautoilla, koska vuonojen syvyys (jopa toista kilometriä) usein estää siltojen ja tunneleiden rakentamisen.

8.2 Kaupunkeja

Oslo

Oslo2

Oslon ydinkeskustaa


Frognerpark_26B03

Frognerpark



Frognerpark_26B12

Frognerparkin suihkulähde


Oslo1

Oslo Holmenkollenilta


Ra

Thor Heyerdahlin Ra-kaislavene Kon-Tiki-museossa



OsloMerenkulkumuseo_20080630-133514-7619

Merenkulkumuseo


Fredrikstad

Halden

Fredriksten

Fredrikstenin linnoitus


Stavanger

Stavanger

Stavangerin vanhaakaupunkia


Bergen 

Bergen_20060625-110105-7461

Bergen vuorilta




Bergen_20060625-110150-7467

Vuorten väliin levittäytyvää Bergeniä



Bergenkalatori_17B48

Katkarapujen myyntipöytä Bergenin kalatorilla


Bergenhus

Bergenhus

Bergenbrygga

Bryggen

Floyen_20060625-114944-7510

Fløybanen


BergenMerenkulkumuseo_20060624-144223-7395

Merenkulkumuseo

Ålesund

Aalesund

Ålesund


Lillehammer

Lillehammer_20060620-211522-6722_1

Lillehammerin puukeskustaa

Lillehammer_20060620-214043-6725

Lillehammerin katuja

Vegmuseum_20060621-120044-6735

Tiemuseo




Fjellsprengningsmuseet_20060621-125222-6765

Tunnelinkaivuumuseo




Gudbrandsdalen_20060620-220641-6728

Gudbrandsdalen Lillehammerin kohdalla



Kristiansund

Trondheim

Nidaros

Nidaros-katedraali


Narvik

Ofoten

Ofoten


Tromsø (Tromssa)

Jaamerenkatedraali

Jäämeren katedraali


Alta (Alattio)

Alta

Altan kalliopiirrosalue


Hammerfest

8.3 Muita mielenkiintoisia paikkoja

Seuraavassa joitakin valittuja paloja norjalaisista nähtävyyksistä. Sulkeissa on esitetty tie, jonka varrella tai läheisyydessä nähtävyys on sekä taajamien ulkopuolella olevien osalta etäisyys taajamasta tietä pitkin.

Lindesnes_82A57

Lindesnes



Lindesnes_82A58

Lindesnes


Lista_82A86

Lista


VerdensEnde_81B90

Verdens ende



Vippefyr_81B84

Vipumajakka


Risor_82A41

Risør


Blaafarveverket

Blaafarveverket


Ulefoss_82A17

Ulefoss tie 36 Skienistä luoteeseen



Vrangfoss_82A32

Vrangfoss tie 359 Ulefossista 5 km länteen



Orje_20080630-103902-7574

Ørjen sulku


Gloppedalsura

Gloppedalsura



Gloppedal_82A89

Gloppedalsura


Laatefossen

Låtefossen


Steindalsfossen_82B50

Steindalsfossen



Langedrag_20080701-131046-7735

Langedrag


Salhus_20060625-132217-7564

Salhus


Nordhordlandsbrua_20060624-104200-7296

Nordhordlandsbrua


Kraakenes

Kråkenes


Kannestein

Kannestein


Vestkapp

Vestkapp



Vestkapp2

Vestkapp


Runde

Runde


Roros_20080703-125039-8088

Røros



Roros_20080703-125108-8089

Rørosin pääkadulta


Atlantintie1

Atlantintie



Atlantintie2

Atlantintie


Bergsoy

Bergsøysundetin ponttonisilta


Aurland_20060623-150131-7277

Aurlandin kansallismaisema



Flambanen_20060623-125929-7201

Flåmbanen



Flambanen_20060623-124644-7169

Flåmbanen



Flambanen_20060623-125142-7189

Flåmbanen



Kystveg1

Merestä nouseva saari



Kystveg2

Vuonon pohjukka ja jäätikkö



Kystveg3

Svartis-tunnelin suu



Kystveg4

Saari ja vino vuorenhuippu



Kystveg5

Merestä nousee teräväkärkinen vuorenhuippu



Kystveg6

Lumista vuoristoa


Torghatten_60B84

Näkymä Torghattenin reiän läpi merelle


Saltstraumen_60A91

Pyörteitä Saltstraumenissa



Saltstraum2

Veden uurtamia Saltstraumenin rantakallioita



Saltstraum3

Saltstraum ja auringonlasku



Lofootit_14B90

Lofootit



Aa

Å i Lofoten



Borg

Borg i Lofoten



Lofotr

Lofoottien viikinkikeskus



Raftsund

Raftsundet



Rost

Røstin saariryhmä



Uttakleivi

Uttakleivi



Tjeldsund

Tjeldsundin silta


Andenes

Andenesin majalla


Kautokeino

Kautokeino


Nordkapp

Nordkapp


Slettnes

Slettnessin majakka Gamvikissä



Kjollefjord

Vuononäkymä Kjøllefjordista


Vardontunneli

Tie sukeltaa Vardøn tunneliin


Hamningberg_93B01

Hamningberg



Hamningberg_93A91

Hamningbergin tieltä



Hamningberg_93B17

Hamningbergin tieltä



Hamningberg_93A99

Hamningbergin tieltä



Grensejakobselv_93A42

Grense Jakobselv



Rajapyykit_93A47

Norjan ja Venäjän raja



Kuvauskielto_93A38

Grense Jakobselv














8.4 Vuononrantoja, järviä ja laaksoja

Seuraavassa on lueteltu muutamia reittejä, jotka ovat erityisesti miellyttäneet omaa silmääni.

Folgefonn

Folgefonn


Suldal_82B21

Suldalsvatn



Suldal_82B17

Suldalsvatnetin tunneleita


Halhjem_20060625-151121-7580

Vuonomaisemaa Bergenin ja Haugesundin välillä



Kvitsoy_20060625-193221-7649

Kvitsøyn majakka



Byfjord_20060625-200336-7658

Lähestytään Stavangeria


Bandak_20060626-163751-7778

Bandak


Kapeatie

Tie 569


Balestrand_82B93

Balestrand


Austefjord_83A38

Austefjord


Norangsdal_83A64

Norangsdalen



Oye_83A55

Hotel Union, Øye


Havoysund_20050712-093617-0962

Havøysundin tie



Havoysund_20050712-092943-0958

Havøysundin tie



Havoysund-20050712-111114-0990

Havøysund



Varangerfjord_93B27

Varanginvuono



Varangerfjord_93A68

Maininkeja Varanginvuonolla



Nesseby_93A59

Nesseby



Tanabru_93B32

Tana Bru, Tenojoen silta



8.5 Tuntureiden ylityksiä ja serpentiiniteitä

Tunturinylitystiet kulkevat yleensä aution ja maisemiltaan upean ylängön poikki. Vuono-Norjassa niihin usein liittyy laskeutuminen serpentiinitietä alas.

Sirdal

Kesäautoilua Suleskarin tiellä



Suleskar_20060626-130950-7699

Suleskarin maisemia



Suleskar_20060626-134718-7751

Suleskarin maisemia



Lysebotn1

Lysebotnin serpentiinitie


Haukeli

Haukeli



Dyrskar

Dyrskar


Roldal

Røldal


Seljestad_82B36

Seljestad


Voringsfoss

Vøringsfoss



Hardangervidda

Hardangervidda


Peergynt_20060621-153915-6795

Peer Gynt -tie



Peergynt_20060621-163655-6800

Peer Gynt -tie


Jotunheimvegen_20060621-182547-6851

Jotunheimvegen



Jotunheimvegen_20060621-173556-6826

Jotunheimvegen


Rjukan

Rjukan


Gausta

Gausta


Veggli

Veggli


Jotunheim3

Jotunheim



Valdresflya_20060621-184122-6868

Valdresflya


Dovre_83A86

Dovrefjell


HotelliDalen

Dalen


Vassbygdi

Vassbygdi



HolAurland_20080701-194631-7856

Vassbygdin serpentiinin valo-ohjaus



HolAurland_20080701-184706-7843

Strandavatnet



Vats_20080701-173148-7820

Ål-Hovet


Aurland_20060623-150131-7277

Aurlandvuono



Aurland_20080702-105716-7913

Aurlandsdalen



Aurland_20080702-104932-7898

Aurlandvegen



Aurland_20080702-103921-7890

Aurlandvegen


Bergsdalen

Bergsdalen


Vikafjell_82B76

Vikafjell



Vangsnes_82B88

Fritjov Rohkea


Gaularfjell

Gaularfjell


Tyin

Tyin


Turtagro_20080702-135833-7979

Tindevegen



Turtagro_20080702-140742-7981

Austanbotntindane


Jotunheim2

Sognefjelletin tien serpentiineissä



Sognefjell_20060622-173032-7092

Tie kipuaa Sognefjelletille



Sognefjell_20060622-174300-7099

Sognefjelletin tien huipulla



Jotunheim_20080702-142913-7995

Sognefjelletin vuoristoa



Juvvasshytta_20080702-163306-8059

Juvasshyttan tie



Juvvasshytta_20080702-163315-8061

Juvasshyttan tie



Galdhopiggen_20080702-161705-8049

Galdhøpiggen



Galdhopiggen_20080702-161730-8052

Leiri Galdhøpiggenllä


Langvatn_20060622-142344-7014

Strynefjellet



Kesahiihtokeskus_20060622-124044-6973

Strynin kesähiihtokeskus



Stryn1

Strynefjellet



GamleStrynefjellvegen_20060622-115502-6912

Vanhaa Strynefjelletin tietä



Strynefjellet_20060622-122529-6960

Vanhan Strynefjelletin tien maisemia



Stryn_20060622-124709-6982

Laskeutuminen Strynin laaksoon



Billingsdalen_20060622-112045-6897

Ottdalen



Pollfossen_20060622-145752-7020

Pollfossen


Raudeberg

Raudeberg


Geiranger

Geiranger



Orneveien_20060622-134323-6992

Kotkantie


Dalsnibba_20060622-134328-6994

Näköala Dalsnibbalta Geirangerin laaksoon



Dalsnibba_20060622-134708-7006

Nibbeveien



Trollstigen_83A75

Trollstigen



Trollstigen_61A49

Trollstigenin yläosaa hempeässä juhannussäässä 1997


Sunnylvsfjorden_83A72

Sunnylvsfjorden


Napapiiri

Napapiiri


Finnmarksvidda_14B07

Finnmarkvidda


Nordkynn_33A84

Nordkinhalvøyan kuumaisemaa



Varanginniemi

Varanginniemi



Berlevaag1

Berlevåg



Berlevaag2

Berlevågin laituri


8.6 Jäätiköitä

Folgefonn

Folgefonn


Briksdalsbree_83A24

Briksdalsbreen



Boyabreen_83A13

Bøyabreen



Jostedalsbree

Jølstravatnet ja Jostedalsbree


Svartisen_60B27

Svartisen Holandfjordin yli













8.7 Sauvakirkot

Keskiaikainen kirkonrakennustyyli. Parhaiten säilyneet Heddalissa (E134, Drammenista 75 km länteen, Notodden), Borgundissa (E16, Oslosta 245 km koilliseen, Lærdalista 30 km itään) ja Urnesissa (tie 55, maantietä Skjoldenista 30 km, lautta vuonon poikki Solvornista 15 km Sogndalista pohjoiseen, Unescon maailmanperintöluettelossa).

Borgund_39A81

Borgundin sauvakirkko



Eidsborg

Eidsborgin sauvakirkko



Roldalsauvakirkko

Røldalin sauvakirkko



Vik_82B81

Vikin sauvakirkko



Vik_82B84

Vikin sauvakirkko, yksityiskohta



Lom_Sauvakirkko

Lomin sauvakirkko


8.8 Keskiyön aurinko

  • Longyearbyen (Huippuvuoret) 20.4-20.8
  • Nordkapp 14.5-29.7.
  • Hammerfest 16.5-27.7.
  • Keskiyonaurinko

    Keskiyön aurinko Hammerfestissä


    9 Ruoka

    9.1 Mitä norjalaisessa kaupassa myydään

    Norjalainen ruokakauppa on suomalaisen kaltainen, mutta eroavaisuuksia toki on.

    Norja tuottaa huomattavat määrät kalaa ja muita meren tuotteita, kuten katkarapuja. Norjalaisessa ruokakaupassa ei useinkaan ole saatavilla tuoretta kalaa tai kuorittuja katkarapuja (paitsi majoneesikastikkeessa).

    Leipä on edullista. Sämpylöitä kannattaa tutkia ennen ostamista, koska eräät sämpylän näköiset leivonnaiset ovat makeita pikkupullia.

    Kalapullat (fiskekaker) ovat paketissa hurjan näköisiä, mutta paistettuina erittäin maukkaita. Pakastettua kalaa on hyvinkin paljon kaupan; muutenkin norjalaisessa kaupassa painopiste on Suomea enemmän pakasteissa.

    Erilaisia maukkaita turskanmätisäilykkeitä on kaupan. Tunnettuja nimikkeitä ovat Svolværpostej ja Lofotenpostej.

    Lihatuotteet ovat kalliita. Paikallinen erikoisuus on fårepølse, lammasmetwursti. Siitä joko pitää tai sitten ei pidä. Norjalaisten makkaroiden rasvapitoisuus on korkea.

    Lapsille voi yrittää syöttää Lapskausia, joka on eräänlainen perunavihannesjauhelihamössö. Myydään vajaan kilon säilykepurkeissa.

    9.2 Kaupat

    Halpakauppaketjut Rimi ja Rema1000 ovat levinneet kaikkialle Norjaan. Näissä hintataso on kohtuullinen. Ruokaa saa kauppojen lisäksi myös isoimmilta huoltoasemilta. Lauttojen kahviossa voi nauttia katkarapuleivän. Majoneesilla.

    Paikallinen Alko on nimeltään Vinmonopolet. Sillä on nykyisin jopa valomainoksia. Olutta 4,7 prosentin alkoholipitoisuuteen asti saa ruokakaupasta.

    10 Hinnat

    Norjan hintataso on pidetty mykistävänä. Euron ja Norjan kruunun suhteen muuttuminen on tehnyt Norjasta viime vuosina aikaisempaa edullisemman.

    Ruoka ja polttoaine ovat kallita. Kalatuotteet ovat kohtuullisen hintaisia, mutta lihatuotteet ovat hyvinkin kalliita.

    Bensiinin hinta vaihdellut ennen kevään 2020 maailmanlaajuista hintaromahdusta välillä noin 15-17 NOK/l. Bensiinin hinta vaihtelee Norjassakin maailmanmarkkihinnan muutosten tahtiin.

    Lauttoihin ja tiemaksuihin saa menemään paljon rahaa, jos kulkee rannikkoseuduilla.

    11 Materiaali

    11.1 Kartat

    Parhaina pidetyt Norjan autoilukartat ovat Cappelenin maantiekartat. Sarjassa on kuusi karttaa, jotka on painettu hieman outoihin mittakaavoihin, esimerkiksi 1:335.000 ja 1:410.000. Hyvä vaihtoehto on Kartverketin koko Norjan maantiekarttakirja Veibok Norge mittakaavassa 1:250.000 ja 1:500.000.

    Norjassa on varsin vahvasti muutettu teiden numeroita vuonna 2019. Älä lähde matkalle vanhentuneen kartan varassa.

    Norjasta on saatavissa myös hyvälaatuisia sähköisiä karttoja, esimerkiksi Kartverketin Norgeskart. Näitä matkalla käytettäessä on hyvä hankkia sellainen matkapuhelinliittymä, jonka laajamittainen käyttö ulkomailla ei tule kohtuuttoman kalliiksi.

    11.2 Matkaoppaat

    Kirjallisten matkaoppaiden tarjonta rupeaa hiipumaan. Niiden ja esitteiden tarjonta on siirtynyt jokseenkin tyystin Internetiin.

    12 Sanastoa

    Seuraavassa on lueteltu muutamia sellaisia norjankielisiä sanoja ja sanontoja, jotka poikkeavat ruotsinkielestä. Norjankieltä kirjoitetaan kahdella tavalla, riksmål eli bokmål ja landsmål eli nynorsk. Ei kannata ihmetellä, jos sanojen kirjoitusasu vaihtelee jonkin verran. Bokmålin asema on viime vuosikymmeninä vahvistunut ja kirjoitetun nynorskin levinneisyys on enää noin 10-20%. Nynorskia käytetään etenkin länsi-Norjan maaseudulla ja kielen valinta kunkin kunnan viralliseksi kieleksi on usein poliittinen päätös. Kumpikaan kielistä ei ole "se oikea", vaan kumpikin on aikansa tulkinta siitä, miten puhuttua norjaa olisi kirjoitettava. Edes valtion nimi ei ole kielissä samassa muodossa: Norge (bokmål) vs Noreg (nynorsk). Valtakunnan lainsäädäntö julkaistaan kummallakin kirjoitustavalla.

    Kielitaito

    Torikauppiaan ilmoitus kielitaidostaan

    Perusääntämisohjeita:

    æ Ennen r-kirjainta 'ä', muuten 'ei'
    ø Kuten suomen 'ö'
    å Kuten suomen 'o'
    øy Jossain diftongien 'oi' ja 'öi' välimaastossa
    au
    Jossain suomen ä- ö- ja u-kirjainten välissä. Vastaa pitkälti ruotsin ö-kirjainta ("haug" -> "hög", "aust" -> "öst")
    g Ennen i- ja y-kirjainta sekä ei-diftongia kuten suomen 'j', muuten kuten 'g'
    hv Kuten suomen 'v'
    j, gj, hj, lj Kuten suomen 'j'
    rs Yleensä kuten englannin 'shut'
    k Ennen i-, y- ja j-kirjainta kuten ruotsin 'kyrka'
    sj, sk Ennen y-, y- ja ø-kirjainta sekä øy-diftongia kuten englannin 'shut'

    Laulavalla nuotilla puhuttua norjaa on varsin vaikeaa ymmärtää kouluruotsipohjalta. Sen sijaan norjalaiset tuntuvat varsin hyvin ymmärtävän suomalaisten koulupohjalta puhumaa ruotsia, etenkin jos puhutaan hieman epäselvästi taivutuspäätteitä nieleskellen.

    Aust
    itä
    Bakekar
    kylpyamme
    Bakk
    mäki
    Bilutleiebyrå Autovuokraamo
    Bolig
    asunto (bokmål), ks bustad
    Bomveg maksullinen tie
    Bratt
    jyrkkä
    Bre jäätikkö
    Brus limonaadi
    Brøyting talvinen kolonna-ajo tielaitoksen auton vetämänä
    Bu
    mökki, pieni rakennus
    Bustad
    asunto (nynorsk), ks bolig
    By
    kaupunki
    Drosje taksi
    Dyr
    eläin
    Dårlig huono
    Expressbåt pikalaiva
    Eid kannas
    Eik
    tammi
    Envegskjøring yksisuuntainen katu
    Etasje
    kerros (talossa)
    Ferist Tiessä oleva lammasaidan jatke, jonka yli lampaat eivät pääse. Tehty rautatangoista ja pitää mukavaa ääntä yli ajettaessa.
    Ferje lautta
    Ferjekai
    lauttasatama
    Fire neljä
    Fiskekaker kalapullia
    Fjernsyn
    televisio
    Fjord vuono
    Flyplass lentoasema
    Fløte kerma
    Forbudt kielletty
    Fortau
    jalkakäytävä
    Foss koski, vesiputous
    Fotgjengerfelt
    suojatie
    Fugl lintu
    Fylke lääni
    Gate katu
    Gjelder ikke ei koske
    Gjennomkjøring
    forbudt
    läpiajokielto
    Gulrøtter porkkanoita
    Halvøya
    niemimaa (pinta-alaltaan laaja niemi)
    Haug
    Mäki, kukkula
    Hei
    Ylänkönummi
    Heim
    koti, asuinpaikka
    Helleristing kalliopiirros
    Hjem
    koti, asuinpaikka
    Honnør(billett)
    Eläkeläisalennus
    Hoved- pää-
    Hurtigruten "Pikareitti", Bergenin ja Kirkenesin välinen päivittäinen laivayhteys
    Husk muistaa. Nynorskiksi "hugs"
    Hver dag päivittäin
    Hvor missä
    Hytte mökki, erisnimissä usein myös tunturihotelli, esimerkiksi Juvasshytta
    Håndvask
    käsienpesuallas
    Ikke tillatt kielletty
    Ingen adgang pääsy kielletty
    Innkjørsel
    sisään ajo
    Is jää, jäätelö
    Jeg forstår ikke En ymmärrä
    Jernbane rautatie
    Jordbær mansikka
    Juv rotko
    Kjær
    kallis
    Kjøretøy ajoneuvo
    Kjøtt liha
    Kjøttkaker lihapullia
    Kleiv
    Jyrkkä vuoristopolku
    Klint (kallion) kieleke
    Kylling kananpoika, broileri
    Langs pitkin
    Lukket suljettu
    Lunsj lounas
    Lyng
    Kanerva
    Mange monta, useita
    Mark
    Laaja usein metsäinen maa-alue. Esim Oslomarka: Oslon pohjoispuoleinen metsäalue
    Melk maito
    Mo
    suo
    Multe hilla, lakka
    Mye paljon, "Hvor mye er klokken?" = "Paljonko kello on?"
    Myk
    pehmeä
    Myr suo
    Ni yhdeksän
    Omkjøring kiertotie
    Opptatt varattu, täynnä
    Plass paikka
    Politi poliisi
    Potettgull
    perunalastu
    Pølse makkara
    Raud
    punainen (nynorsk)
    Rekkverk mangler kaiteet puuttuvat
    Rimelig
    halpa
    Rogn
    mäti, tuhka
    Rundkjøring
    liikenneympyrä
    Rundstykke sämpylä
    Rutehefte aikataulu
    Selskap yhtiö
    Servering ruokaa tarjolla
    Seter/sæter
    Tuntureilla sijaitseva tila (nykyisin usein majoitusliike). Paikannimissä usein määräisessä muodossa setra/sætra
    Skar
    Sola, rotko
    Skip laiva
    Slett
    Tasainen, tasanko
    Snuplass kääntöpaikka
    Sone vyöhyke, alue
    Solbær mustaviinimarja
    Spisekort ruokalista
    Spisesal ravintolasali, ruokailutila
    Spisevogn ravintolavaunu
    Stavkirke sauvakirkko
    Straum virta
    Støl
    Kuten "seter"
    Sunn
    etelä
    Sykehus sairaala
    Syltetøy hillo
    Takk Kiitos
    Taler de engelsk Puhutko englantia?
    Tang
    merilevä
    Ti kymmenen
    Tind
    vuoren huippu
    Tjuve kaksikymmentä
    Trekk vedä
    Trykk työnnä
    Tu kaksi
    Torskerogn turskanmäti
    Tyve kaksikymmentä
    Uke viikko
    Unnskyld anteeksi
    Vann vesi
    Vass
    järvi
    Vatn järvi
    Vegbom tien sulkeva puomi
    Vei tie
    Voksen aikuinen
    Voll
    pato, penger, valli
    Vær så god Olkaa hyvä
    Værelse huone
    Å Ruotsinkielen att-sanan vastine ilmaisemassa verbin infinitiiviä. Hyggelig å treffe deg = Hauska tavata sinua.
    Øl olut
    Øy saari

    Norjan nomineilla on kolme sukua: en-artikkelia käyttävät maskuliinit, en- ja ei-artikkeleita käyttävät feminiinit sekä ett-artikkelia käyttävät neutrit. Taivutustapoja on vaihtoehtoisia, sekä muodollisempaa että epämuodollisempaa esitystapaa varten. Muodollisemmassa tyylissä feminiinejä voidaan taivuttaa kuin maskuliineja. Feminiinien yksikön ja neutrien monikon määräinen muoto päättyy usein a-kirjaimeen. Maskuliinien ja feminiinien monikon määräisen muodon pääte on "ene" ja se on myös neutrien vaihtoehtoinen muoto. Määräisiä muotoja käytetään usein paikannimissä: Kvinesheia, Liabygda, Leirvika, Saltstraumen, Kvitsøya, Høytindene. Bokmålin ja nynorskin väliset erot tuovat vielä lisää epämääräisyyttä taivutusmuotoihin.

    13 Yleistietoa Norjasta

    Väkiluku: n. 5,4 miljoonaa (2020)
    Lapsikuolleisuus: 0,21 % (2018)
    Elinikäennuste: 82,8 vuotta, miehet 81,3 vuotta, naiset 84,4 vuotta (2018)
    Pinta-ala 324.220 km2, josta maata 307.860 km2
    Maarajaa 2.544 km, josta Suomea vasten 729 km, Ruotsia 1.619 km ja Venäjää 196 km.
    Korkein kohta: Glittertinden 2.472 m (huipulla jäätikkö), Galdhøpiggen 2.469 m (korkein, jos jäätikköhuippuja ei lasketa).
    Levein kohta noin 430 km
    Kapein kohta 6,3 km
    Rantaviivan pituus 33.800 km
    Pisin joki Glomma, noin 600 km
    Pisin vuono Sognefjord, noin 180 km
    Suurimmat järvet Mjøsa 366 km2, Femund 199 km2
    Syvin järvi Hornindalsvatn, 514 m, Euroopan syvin järvi
    Hallitusmuoto: kuningaskunta
    Hallitsija: Kuningas Harald V (17.1.1991 alkaen)
    Parlamentti: Suurkäräjät (Storting), 165 jäsentä, valitaan suhteellisilla vaaleilla neljän vuoden välein
    Pääkaupunki: Oslo
    Läänit: Vuoden 2020 alusta Norjassa on ollut 11 lääniä entisten 19 sijaan: Oslo, Viken, Innlandet, Vestfolg og Telemark, Agder, Rogaland, Vestland, Møre og Romsdal, Trøndelag, Nordland ja Troms of Finnmark.
    Kansallispäivä: Toukokuun 17. (Eidsvollin perustuslain 1814 vuosipäivä)
    Suurimmat kaupungit:
    Oslo (680.000 asukasta, Suur-Oslo 1.000.000)
    Bergen (260.000)
    Trondheim (190.000)
    Stavanger (130.000, Suur-Stavanger 225.000)
    Fredrikstad (67.000)
    Kristiansand (64.000)
    Drammen (57.000)
    Ålesund (53.000)
    Tromsø (40.000)
    Yliopistot: Oslossa (perustettu 1811), Bergenissä (1948), Trondheimissa (1925) ja Tromsøssä (1968)
    Bruttokansantuote per capita: USD 92.000 (2018)
    Bruttokansantuotteen jakautuma: maatalous 2,3%, teollisuus 33,7%, palvelut 64,0% (2017)
    Työvoiman jakautuma: maa- ja metsätalous sekä kalastus 2%, teollisuus 19%, palvelut 79% (2019)
    Rautateitä 4.087 km, josta 2.622 km sähköistettyä (2016)
    Maanteitä 97.746 km, josta päällystettyä noin 75% (2018) . Maantieverkosta noin 10.000 km on valtion teitä, 44.000 km lääninteitä ja loput kuntien.
    Tärkeimmät satamat: Bergen, Drammen, Florø, Hammerfest, Harstad, Haugesund, Kristiansand, Larvik, Narvik, Oslo, Porsgrunn, Stavanger, Tromsø, Trondheim

    Historiaa:

    8000 ekr Asutusta: metsästystä, kalastusta
    4000-3000 ekr Maatalouden alku
    1500-500 ekr Pronssikausi
    0-400 jkr Roomalaisaika, yhteyksiä eteläisiin valtioihin. Kirjoitustaito (riimukirjaimet)
    400-550 Kansainvaellusten aika. Osa Norjaa autioitui
    800-1050 Viikinkiaika, vähittäisen yhtenäistymisen aikaa
    872 Harald Kaunotukan voitto Hafrsfjordin taistelussa, yhtenäistymisen alku
    n. 800-1000 Kristinuskon leviämisen aika.
    1030 Kuningas Olavi Pyhä kaatuu Stiklestadin taistelussa, nostetaan pyhimykseksi.
    1152 Arkkipiispanistuin Trondheimissa
    1200 Oslosta Norjan pääkaupunki Bergenin sijaan
    1261 Grönlanti Norjalle
    1262 Islanti Norjalle
    1319-1349 Personaaliunioni Ruotsin kanssa
    1350 Musta surma, puolet väestöstä menehtyi
    1380-1814 Liitto Tanskan kanssa
    1536 Norja lakkasi olemasta itsenäisenä kuningaskuntana
    1537 Uskonpuhdistus
    1624 Oslon palo, kaupunki tuhoutui täydellisesti. Kuningas Kristian IV (1586-1648) uudelleenrakensi Oslon, joka sai uudeksi nimekseen Kristiania.
    1645 Jämtland ja Härjedalen menetettiin Ruotsille sodassa
    1658 Bohuslän menetettiin Ruotsille sodassa
    1807-1814 Napoleonin sodat. Tanska-Norja liittoutui Ranskan kanssa
    1811 Yliopisto Osloon
    1814 Tanska menetti Norjan Ruotsille, joka sai Norjan korvaukseksi Venäjälle menettämästään Suomesta
    1814 Norjalaisten kapinointia itsenäisyyden puolesta. Eidsvollin perustuslaki 17.5.1814. Kuninkaaksi valittiin Tanskan kuninkaan veljenpoika prinssi Kristian Fredrik. Ruotsin aloittamien sotatoimien jälkeen Kristian Fredrik luopui vallasta 10.10.1814 ja Norja muodosti liiton Ruotsin kanssa.
    1814-1905 Ruotsi-Norjan liitto
    1821 Ruotsin joukot Oslon porteilla osoittamassa Ruotsin kuninkaan valtaa
    1854 Rautatie Oslon ja Eidsvollin välille
    1874-1884 Kamppailu Norjan parlamentin puolesta, parlamentarismi voitti Ruotsin kruunun
    1891 Hammerfestissä otettiin ensimmäisenä eurooppalaisena kaupunkina käyttöön sähköllä toimiva katuvalaistus.
    1905 Lopullinen konflikti Ruotsin kanssa. Kansanäänestys elokuussa 1905. Unionista eroamista kannatti 368.392 norjalaista ja 184 vastusti sitä.
    1905 Suurkäräjät valitsi 18.11 kuninkaaksi Tanskan prinssin Carlin. Hän astui valtaistuimelle 25.11 ja otti nimekseen Haakon VII.
    1914-1918 Ensimmäinen maailmansota. Norja pysyi puolueettomana. Norjalaiset menettivät kuitenkin merkittävän osan kauppalaivastostaan sukellusvenesodan ja merialueiden miinoituksen takia.
    1920 Norja liittyi Kansainliiton jäseneksi.
    1924 Kristianian 300-vuotisjuhlien kunniaksi päätös muuttaa kaupungin nimi takaisin Osloksi, voimaan vuoden 1925 alusta.
    1940 Saksa miehitti Norjan 9.4.1940 alkaen huolimatta Norjan puolueettomuudesta.
    1945 Saksan miehitys mureni keväällä 1945 ja kuningas Haakon VII palasi maanpaosta Britanniasta 7.6.1945.
    1945 Yhdistyneiden Kansakuntien perustajajäsen
    1948-1951 Norja sai Marshall-apua 2,5 miljardia kruunua jälleenrakentamista varten.
    1949 NATOn jäsen
    1954 Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska sopivat pohjoismaisesta passiunionista, joka takaa Pohjoismaiden kansalaisten passivapauden.
    1957 Passiunionin voimaanastuminen ja passintarkastusten poistuminen.
    1957 Hallitsijaksi kuningas Olavi V
    1960 EFTAn jäsen
    1960-luku Pohjanmeren öljyn hyödyntäminen alkoi
    1972 Ensimmäinen kansanäänestys EEC:hen liittymiseksi. 53% vastaan, 47% puolesta
    1991 Hallitsijaksi kuningas Harald V
    1994 Sopimus Euroopan talousalueesta (ETA) EU:n ja viiden EFTA-maan (Norja, Suomi, Ruotsi, Islanti ja Itävalta) välillä.
    1994 Toinen kansanäänestys EU:hun liittymisestä. Tälläkin kerralla enemmistö oli liittymistä vastaan.
    1996 Suomi, Ruotsi ja Tanska liittyvät EU-maiden Schengen-sopimukseen 19.12.1996. Pohjoismaisen passivapauden säilyttämiseksi Islanti ja Norja allekirjoittavat Schengen-yhteistyösopimuksen.
    2001 Schengen-järjestelyt astuvat voimaan 25.3.2001.
    2011 Norjan nykyajan historian suurin massamurha, jossa saa surmansa 77 henkilöä
    2016 Norjan luterilainen kirkko tunnustaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden oikeuden kirkolliseen avioliittoon.