Kantatie 92

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
92

Kantatie 92 Karigasniemi-Kaamanen-Näätämö, 192 km


Karigasniemi-Karasjok 18 km 92
Karigasniemi-Lakselv 74 km 92 E6
Karigasniemi-Nordkapp 292 km 92 E6 E69
Karigasniemi-Kautokeino-Hetta 227 km 92 E45 93
Näätämö-Kirkkoniemi 55 km 92 E6

Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus 0092.png

Kuvaus

Kantatie 92 kulkee Norjan vastaiselta rajalta toiselle. Kaamasen ja Kariganiemen välinen osuus oli ennen nelostietä. Karigasniemeltä on reitti Norjan Karasjoen kautta Jäämeren rannalle Lakselviin ja edelleen vaikkapa Nordkappiin. Näätämön kautta on reitti Kirkkoniemeen.

Kaamasen ja Karigasniemen välinen osuus on suurelta osin vedetty maastoon viivottimella ja se siksi seuraa tuntureiden muotoa. Tästä johtuu tien poikkeuksellinen profiili: Jyrkkiä mäkiä on verraten paljon ja notkelmien näkemäesteet ovat yleisiä. Tie on myös varsin kapea. Liikennettä tiellä kuitenkin on varsin vähän eikä vanhanaikainen profiili juuri tuota sujuvuusongelmia.

Kaamasen ja Näätämön välinen tie on entinen seututie 971. Se on polkutiestä parannettu hyväkuntoiseksi maantieksi.

Tien notkelmia Kaamasen ja Karigasniemen välillä.
Tie laskeutuu Karigasniemelle varsin jyrkästi. Taustalla Norja.

Historiaa

Kaamanen-Karigasniemi

Kaamasen ja Karigasniemen välinen tie 92 oli osa sotien jälkeistä nelostien reittiä 1990-luvulle asti. Petsamon tie oli jäänyt luovutetulle alueella ja tietä Utsjoelle ei vielä ollut. Nelostie linjattiin maan pohjoisimpaan kohtaan, josta oli yhteys ulkomaailmaan. Se paikka oli tuolloin Utsjoen pitäjän Karigasniemi. TVH oli 1930-luvulla rakentanut tietä Kaamasesta kohti Karigasniemeä, mutta työmaa keskeytyi Luomusjoelle 10 km:n päähän Karigasniemeltä sodan sytyttyä. Saksalaiset rakensivat tien valmiiksi Karigasniemelle asti ja tie oli lopullisesti valmis vuonna 1943. Sotastrategiaan sisältyi tien rakentaminen Norjan puolella Karasjoelle ja edelleen Jäämeren rantaan Lakselviin.

Saksalaiset lähtiessään räjäyttivät rakentamansa Karigasniemen sillan. Paikalle rakennettiin tilapäinen pukkisilta, joka piti purkaa keväisin jäiden lähtön ajaksi. Kuvassa silta vuonna 1956, Suomi taustalla. Suomi ja Norja rakensivat pysyvän sillan, joka valmistui vuonna 1958.

Maan pisimmän valtatien pohjoisena päätepisteenä Karigasniemi nousi tarunhohteiseksi paikaksi, joka edusti monien puheissa jonkinlaista maailman laitaa.

Vuonna 1993 Utsjoelle valmistui silta Suomen ja Norjan välille. Kun vielä Utsjoelle oli saatu tie 1950-luvulla ja se oli myöhemmin uudelleenrakennettukin, nelostien linjausta muutettiin ja tie 970 Kaamasesta Utsjoelle muutettiin nelostieksi. Kaamasen ja Karigasniemen tie muuttui kantatieksi 92. Numeron valintaan todennäköisesti vaikutti se, että tie Norjan puolella Karigasniemeltä Karasjoen kautta Kautokeinoon oli sekin numeroltaan 92.

Kaamanen-Näätämö

Kaamasen ja Neidenin välinen polku- ja vesireitti on ikivanha Inarin Lapin ja Varangin Ruijan välinen kauppatie. Jatkosodan jälkeen menetetyn Petsamon alueella asuneet kolttasaamelaiset asutettiin tiettömän taipaleen taakse Sevettijärvelle. Sevettijärven yhteyksiä hoidettiin kesäisin kävellen ja veneellä, talvella reellä ja telaketjuvetoisilla lumikiitäjillä.

Ensimmäinen autolla ajettavissa ollut tie Kaamasesta Sevettijärvelle valmistui ympärivuorokautisena polkutienä vuonna 1969 noin 20 vuoden rakennustöiden jälkeen. Tämän luokitus silloisessa järjestelmässä oli vaikeaa ja käytössä oli sellainenkin luonnehdinta kuin autolla ajettava maantieluontoinen polkutie.

Tietä jatkettiin 1970-luvulla pätkä kerrallaan Näätämöön. Tie parannettin monelta osin uudelleen rakentamalla vuosina 1979-1985. 1990-luvun alkupuolella päällyste ulottui Kaamasesta Sevettijärvelle ja vuodesta 1993 sen on ollut koko pituudeltaan päällystetty. Tien hallinnollinen luokka muuttui polkutiestä maantieksi vuonna vähitellen, Näätämöön asti vuonna 1985.

Näätämön polkutietä. Fennia-kartasto 1977.

Hallinnollisen luokan muuttaminen ei mainittavasti muuttanut tin laatua polkutiestä. Viimeiset 25 kilometriä ennen Norjan rajaa on uudelleenrakennettu nykyiseen kuosiin vuosina 1990-1992.

Seututie 971 muutettiin vuonna 2016 kantatieksi 92. Samalla myös Norjan puoleinen Näätämön ja Neidenin välinen tie sai numerokseen 92.

Näätämön länsipuolella