Valtatie 14

Valtatie 14 Juva-Parikkala, 118 km

Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Suunnanmuutoksia alle 30°/km	63 km	54 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km	43 km	37 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km	11 km	9 %

Kuvaus

Valtatie 14 on verraten lyhyt eteläisen Savon halki kulkeva valtatie viitostien ja kuutostien välillä. Tie kulkee Savonlinnan keskustan reunoja myöden. Savonlinnan ja Parikkalan välillä tie kulkee Punkaharjun kansallismaisemassa. Itse Punkaharjun päällä kulkeva entinen valtatie on nykyisin yhdystie 4792. Kaksikaistaista tietä, nelikaistainen ohitustieosuus Savonlinnan kohdalla.

Valtatie 14 Punkaharjulla, etualalla Punkasalmi. Kuva © Niila Heikkilä

Saimaan syväväylä on siirretty Savonlinnan kaupungin länsipuolelle Laitaatsalmeen, johon rakennettiin maantietä varten korkea silta, jolloin Kyrönsalmen siltojen avaamisten tuottamat liikennekatkokset loppuivat. Sillat valmistuivat vuonna 2019.

Historiaa

Rajojen katkoma reitti

Valtatien 14 pohjana on vanha kulkuteitti Viipurista Savonlinnnan kautta pohjoiseen Savoon. Viipurin ja Savonlinnan välillä on perinteisesti kuljettu Lappeenrantaan ja sieltä vesiteitä Savonlinnaan. Kuitenkin jo 1500-luvulta on tunnettu jonkinmoinen kulku-ura maata pitkin Punkaharjun ylitse. Reitti Savonlinnasta kohti Joroisia on tunnettu 1600-luvulla.

Suurvaltapolitiikka on vaikuttanut reittiin varsin paljon. Vuoden 1721 isonvihan päättäneessä Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi menetti Viipurin Venäjälle ja reitti Savoon hylättiin. Hattujen sodan päättäneessä Turun rauhassa 1743 koko kaakkoinen Suomi siirtyi Venäjälle Savonlinnaa myöden. Vedetty uusi raja katkaisi Saimaan vesireitin useasta kohdasta ja synnytti tarvetta maanteille. Ensimmäisen varsinaisen maantien Punkaharjulle rakensivat venäläiset osana vuosina 1775-1782 rakennettua lähes 300 kilometriä pitkää maantieurakkaa, jolla yhdistettiin Savonlinnan Viipuriin ja Haminaan.

Reitti syntyi uudelleen Suomen jouduttua Venäjälle vuonna 1809. Itäisen Suomen kauppa kanavoitiin Pohjanmaan ja Ruotsin asemesta Viipuriin. Tämä johti Saimaan kanavan rakentamisen lisäksi varsin vilkkaaseen maanteiden rakentamiseen.

Historian toistaessa itseään reitti katkesi toisen maailmansodan melskeissä, lopullisesti vuoden 1944 välirauhassa.

Itsenäisyyden aikana

Vuonna 1938 sai numeron 14 Viipurista Imatran ja Savonlinnan kautta Juvalle kulkenut tie. Tie kulki Punkaharjun tunnetun harjualueen kautta ja sillä kulkua hidastivat Savonlinnan itäpuolella useat lossiyhteydet.

Punkasalmen lossi 1933

Punkasalmen ja Tuunaansalmen lossit, Suomen tiekartta 1939. Huomaa valtatien ja rautatien yhdeksän tasoristeystä ja kaksi yhteistä siltaa lyhyellä matkalla.

Punkasalmen yhdistetty rautatie- ja maantiesilta, Peruskartta 1975

Tuunaansalmen yhdistetty rautatie- ja maantiesilta, Peruskartta 1975

Elisenvaaran ja Savonlinnan välille oli rakennettu rautatie vuosina 1905-1908 ja verraten varhaisessa vaiheessa nostettiin esiin idea rautatien siltojen käyttämisestä myös autoliikenteessä. Armeija vastusti tätä suunnitelmaa ja se toteutuikin vasta sodan alla: Savonlinnan Kyrönsalmen silta otettiin käyttöön yhdistettynä rautatie- ja maantiesiltana vuonna 1935. Punkaharjun Punkasalmella ja Tuunaansalmella siirryttiin vastaavaan käytäntöön vuosina 1939 ja 1940. Yhdistetyt sillat olivat käytössä kymmeniä vuosia: Kyrönsalmen maantiesilta valmistui vuonna 1968; Punkasalmen ja Tuunaansalmen sillat vasta vuonna 1976.

Punkasalmen itäpuolella sijainneet lukuisat tasoristeykset katosivat vuonna 1962 valmistuneessa Punkasalmen ja Kymen läänin rajan välisen osuuden uudelleenrakentamisen valmistuttua.

Valtatie 14 vuonna 1938 (pohjakarttana Autoilijan tiekartta 1927

Tienviitta Punkaniemellä vuonna 1930. Jo tuolloin tie oli viitoitettu Viipurin ja Savonlinnan väliseksi reitiksi, vaikka valtateiden numerointi oli vasta tuloillaan

Matkustajajuna saapumassa Savonlinnan Kyrönsalmen yhdistetylle rautatie- ja maantiesillalle vuonna 1967. Kuva © Juhani Katajisto

Savonlinnaan matkalla oleva juna Tuunaansalmella vuonna 1968. Maantieliikenne odottaa kokopuomin takana vuoroaan sillalle. Kuva © Juhani Katajisto

Kyrönsalmen silta 1936. Huomaa laudoitettu kansi ja kaiteella erotettu jalkakäytävä.

Hävityn sodan aiheuttamat alueluovutukset katkaisivat tien pahasti. Raja kulki Imatran ja Enson välistä ja osuus Imatran ja Parikkalan Koitsanlahden välillä oli yhteistä kuutostien kanssa. Tie katkaistiinkin Parikkalan Särkisalmelle. Imatran ja Simpeleen välillä vanha tie kulki nykyisten teiden 3981 ja 3991 linjaa. Imatralla tie haarautui kuutostiestä Imatrankoskella ja jatkui nykyistä tietä 3952 ja 14857 uudelle rajalle ja edelleen Ihantalaan Viipurin maalaiskuntaan, josta Viipuriin. Tiestä jäi rajan taakse 45 km, mutta kaiken tämän takia valtatie 14 lyheni noin 135 kilometriä.

Punkaharjun uusi tie

1970-luvun puolessavälissä valmistui Punkaharjun saarijonon pohjoisreunalle tien uusi linja ja harjun päällä kulkeva maisematie rauhoittui matkailu- ja paikalliskäyttöön.

Savonlinna

Kyrönsalmen vuonna 1968 valmistuneen sillan rakenteissa havaittiin jo varhain ongelmia. Sen rakennemurtumia yritettiin huonolla menestyksellä korjata 1980- ja 1990-luvuilla ja siksi silta päätettiin korvata uudella. Uusi silta valmistui vanhan viereen vuonna 2000 ja vanha purettiin pois vedenalaisia rakenteita lukuun ottamatta. Vuonna 2011 valmistunut rinnakkainen silta on rakennettu vanhan sillan perustuksille.

Savonlinnassa tie kulki vuoteen 2012 asti kaupungin keskustan läpi. Erilaisia ohitustieratkaisuja suunniteltiin vuosikymmenet. Ongelman tuotti kaupungin sijainti kapealla kannaksella. Alun perin ohitustieksi esitettiin moottoritietasoista tietä. Suunnitelmia kevennettiiin, mutta aiheuttivat edelleenkin jyrkkää arvostelua. Uusi tie seuraa kaupungin pohjoista rantaa.

Tien linjaus Savonlinnassa (punainen) ja entinen reitti katuverkossa (musta)

Vuonna 2019 valmistuivat uudet sillat Savonlinnan keskustan länsipuolelle Laitaatsalmeen. Siltojen alikulkukorkeus on Saimaan kanavan edellyttämä 24,5 metriä. Valmistumisen jälkeen Kyrönsalmen siltojen avaaminen on lopetettu.