Sillat

Suomen pisin silta, Raippaluodon silta, pituus 1045 metriä, pääjänteen pituus 250 metriä

Vesistöjen rikkomassa Suomessa silta on varsin yleinen näky teillä. Valtaosa lossiyhteyksistä on korvattu silloilla ja osa silloista on hyvinkin näyttävän näköisiä. Sata vuotta sitten puu- ja kivisillat olivat yleisimpiä siltoja. Rautateiden tulo teki rautaristikkosillat yleisiksi; usein rautatiesilta oli laudoitettu myös autoliikennettä varten. 1920- ja 1930-luvuilla opittin rakentamaan kaarisiltoja, joista suurimmat ovat todella komeita. 1960-luku oli näyttävien riippusiltojen vuosikymmen, mutta siihen vuosikymmeneen päättyi riippusiltojen rakentaminen tyystin. Syynä oli se, että opittiin rakentamaan pitkäjänteisiä palkkisiltoja. Kokonaan uusi siltatyyppi rantautui Suomeen 1980-luvun lopulla, kun ensimmäinen iso vinoköysisilta, Jätkänkynttilä Rovaniemellä valmistui. Sen lisäksi, että Jätkänkynttilä oli kokonaan uudentyyppinen, se on upeasti suunniteltu kaupungin maamerkki. Tällä hetkellä kolme maamme pisintä siltaa ovat kaikki vinoköysisiltoja.

Suomen sillat ovat kansainvälisiin ennätyksiin nähden vaatimattomia. Sillan suuruutta mitataan usein jännevälillä. Pisin jänne, 250 metriä on Raippaluodon sillalla. Euroopan pisin siltajänne on Ison-Beltin sillassa Tanskassa, 1624 metriä. Maailman pisin jänne on japanilaisessa Akashi-Kaikyo-sillassa, 1991 metriä. Maailman pisimmät sillat ovat tyypiltään riippusiltoja.

Suomessa ei ole huomattavan korkeita siltoja siksi, että siltoja ei ole tarvinnut viedä laivaväylien yli. Siellä, missä merialueen saaristossa tie ja laivaväylä risteää, on katsottu lautan tai avattavan sillan olevan riittävä ratkaisu maantiekuljetuksiin. Siksi siltojen alituskorkeus yleensä on enintään 18 metriä. Tärkeä poikkeus tästä perussäännöstä on Saimaan syväväylä. Saimaan laivojen mitat edellyttävät 24,5 metrin alituskorkeutta ja siksi Saimaan alueella on muutamia korkeita ja näyttäviä siltoja.

Siltatyypit

Siltojen historia on pitkä. Silta yksinkertaisimmillaan on veden tai rotkon yli kaadettu puu. Tällainen silta ei voi luonnollisesti olla kovin pitkä, vaan pitää tehdä monimutkaisempia ratkaisuja.

Sillan konstruktion perusvaatimuksia on, että sen tulee kestää sekä kuorma että oma painonsa. Lisäksi siltaan kohdistuu paljon muita voimia: tuulikuorma, virtaavan veden aiheuttama kuorma, jäiden paine, epätasaisen kuormituksen aiheuttama vääntökuorma, liikenteen aiheuttamat pituussuuntaiset sysäykset, lämpölaajeneminen, perustusten liikkuminen jne. Siltatyypin valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten haluttu jänneväli, maaston laatu, haluttu alikulkukorkeus, kapasiteetti, kuormitus jne.

Harva silta on täysin puhdasoppisesti jotain tiettyä tyyppiä.

Perustyyppejä:

Laattasilta	Laattasillan kansi on sillan kantavaa rakennetta. Yksinkertaisimmillaan laattasilta on maatukien väliin rakennettu laatta, mutta siinä voi tietysti olla myös välitukia.
Palkkisilta	Palkkisilta muistuttaa laattasiltaa, mutta sillan kantava rakenne muodostuu pitkittäisistä palkeista, joiden varaan sillan kansi rakennetaan. Palkit voivat olla umpinaisia, mutta pitkät sillat tehdään usein kotelopalkkisiltoina, joiden palkit ovat onttoja. Kotelopalkkien käyttö on hyvä kompromissi sillan keveyden ja rakentaan taivutus- ja vääntöjäykkyyden välillä. Nykyisin käytetään usein liittopalkkisiltoja. Liittopalkki koostuu toisiinsa kiinnitetyistä teräs- ja betonirakenteista. Näin saadaan yhdistetyksi betonin suuri puristuslujuus ja teräksen suuri vetolujuus.
Kehäsilta	Kehäsilta on siltatyyppi, jossa kansirakenne ja välituet on kiinnitetty toisiinsa jäykästi.
Holvisilta	Holvisilta perustuu hyvin vanhaan keksintöön holvi. Vanhat holvisillat tehtiin yleensä kivestä.
Tukiansassilta	Tukiansassillan jänneväliä kasvatetaan tukemalla sillan kansirakennetta maa- tai välitukiin nojaavilla tuilla, ansailla. Tukiansassillat ovat usein olleet puusiltoja.
Riippuansassilta	Riippuansassillan kantta tuetaan kolmiomaisesta yläpuolisesta rakenteesta riippuvilla tukitangoilla. Myös riippuansassilta on perinteinen puusiltatyyppi.
Kaarisilta alapuolisella kaarella	Holvisillan jatkokehityksen tulos on kaarisilta, jonka kantava rakenne on kaari, johon sillan kansirakenne tukeutuu. Kaarisillat ovat yleesä betoni- tai teräsrakenteisia.
Kaarisilta yläpuolisella kaarella	Kaarisillan kaari voi olla myös ylempänä kuin kansirakenne, jolloin kantta kiinnitetään riipputangoin kaareen. Yläpuoleisella kaarella varustetun sillan ylikulkukorkeus on usein rajallinen, koska kaaret on kiinnitetty toisiinsa vaakasuorin jäykistein. Suomessa on yleinen siltatyyppi ns. Langerpalkkisilta, jossa kantavana rakenteena on teräspalkin ja siihen kiinnitetyn yläpuoleisen kaaren yhdistelmä.
Ristikkosilta	Varsinkin suurta kuormankantokykyä ja jäykkyyttä edellyttävissä rautatiesilloissa on ristikkosilta ollut hyvin yleinen siltatyyppi. Ristikkosilta on sukua sekä kaari- että riippuansassillalle ja sitä joskus kutsutaankin kaideansassillaksi. Ristikkosilta koostuu vaakasuorista ylä- ja alapaarteista (sekä joskus myös välipaarteesta) ja paarteita yhdistävistä vinoista ja pystysuorista tangoista.
Riippusilta	Riippusilta on siltatyyppi, jonka kantavana rakenteena on korkeiden pilarien, pylonien, kautta kulkeva ja maahan ankkuroitu riippuköysi, joka kannatintankojen kannattaa avulla kannattaa pylonien välistä jäykistyspalkkia, jonka päälle sillan kansi rakennetaan. Jäykistyspalkki ei välttämättä ole palkki lainkaan, vaan se voi olla esimerkiksi sopivasti konstruoitu teräsristikko. Riippusilta on hyvin perinteinen pitkien jännevälien silta ja maailman pitkäjänteisimmät sillat ovat riippusiltoja. Suomessa 1960-luvu oli riippusiltojen vuosikymmen. Tällöin rakennettiin kuusi suurta riippusiltaa: Sääksmäen silta kolmostielle Vanajaveden yli, Hännilänsalmen silta nelostielle Viitasaarelle Keiteleen poikki, Kirkonvarkauden silta kantatiellä 62 Saimaan yli Mikkelissä, Kirjalansalmen silta Kaarinan ja Paraisten välillä tiellä 180, Virran silta Kirkkojärven ja Pyhäjärven välisen virran yli Iitissä tiellä 362 ja Karisalmen silta Pulkkilanharjulla Asikkalassa Päijänteen yli tiellä 314. Kirjalansalmen sillan jänneväli 220 metriä oli kolmisenkymmentä vuotta Suomen siltojen pisin.
Vinoköysisilta	Vinoköysisilta on uusin siltatyyppi, joka yleistyi Suomessa 1990-luvulla. Se muistuttaa riippusiltaa, mutta on kuitenkin konstruktioltaan aivan erilainen. Pylonista lähtevät kannatinköydet kannattavat suoraan kansirakennetta. Vinoköysisiltojen kehitys maailmalla on kulkenut nopeasti eteenpäin ja nykyisin katsotaan, että vinoköysisilta tulee riippusiltaa edullisemmaksi vielä 500-1000 metrin jänneväleillä, kun pitemmillä tarvitaan riippusiltaa. Suomen kolme pisintä siltaa ovat kaikki vinoköysisiltoja. Toisin kuin riippusillan, vinoköysisillan köysien kannattama jänne voi olla kaareva.

Suurimmat sillat

Siltojen suuruutta voidaan mitata useilla tavoilla. Seuraavassa luetellaan Väyläviraston omistuksessa olevista silloista suurimmat kokonaispituuden, jännevälin ja pinta-alan suhteen:

Pisimmät sillat

Nimi	Pituus m	Sijainti	Tie	Tyyppi
Raippaluodon silta	1045	Mustasaari	724	Vinoköysisilta, yhdistää Raippaluodon saariston mantereeseen
Tähtiniemen silta	924	Heinola	4	Vinoköysisilta Ruotsalainen-järven yli, moottoritiesilta
Kärkisten silta	787	Korpilahti	610	Vinoköysisilta, eri korkuiset pylonit, Päijänteen Kärkistensalmen yli
Saimaan silta	781	Puumala	62	Palkkisilta, ylittää Puumalansalmen, jossa kulkee Saimaan syväväylä
Vekaransalmen silta	781	Sulkava	438	Vekaransalmen ylittävä palkkisilta, Saimaan syväväylä
Lapinlahden silta	599	Helsinki	51	Teräsrakenteinen teräskantinen kotelopalkkisilta, moottoritiesilta Lauttasaaren ja mantereen välissä. Suomen pisin silta 30 vuoden ajan. Levennetty vuonna 1995-1996 2+3-kaistaiseksi.
Jännevirran silta	577	Kuopio, Siilinjärvi	9	Palkkisilta, joka korvaasi vanhan kääntösillan. Saimaan syväväylä
Mansikkakosken silta	557	Imatra	6	Teräsrakenteinen betonikantinen kotelopalkkisilta Vuoksen yli
Laitaatsalmen pohjoinen silta	497	Savonlinna	14	Palkkisilta Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen siirretyn Saimaan syväväylän ylitse
Tervolan silta	494	Tervola	928	Teräsrakenteinen betonikantinen palkkisilta Kemijoen yli
Laitaatsalmen eteläinen silta	492	Savonlinna	14	Palkkisilta Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen siirretyn Saimaan syväväylän ylitse; ajoradasta erotettu kevyen liikenteen väylä
Kirjavanjärven silta	481	Vihti	2	Palkkisilta, pehmeikkösilta
Kaitaisten silta	477	Taivassalo	192	Teräsrakenteinen betonikantinen palkkisilta, yhdistää Kustavin mantereeseen
Lövön silta	473	Kemiönsaari	1830	Palkkisilta
Tattarisuon silta	470	Helsinki	4	Palkkisilta, näkymättömissä tien päällysrakenteen sisällä oleva pehmeikkösilta

Jänneväliltään pisimmät sillat

Nimi	Pääjänne m	Sijainti	Tie	Tyyppi
Raippaluodon silta	250	Mustasaari	724	Vinoköysisilta, yhdistää Raippaluodon saariston mantereeseen
Kärkisten silta	240	Korpilahti	610	Vinoköysisilta, eri korkuiset pylonit, Päijänteen Kärkistensalmen yli
Kirjalansalmen silta	220	Kaarina	180	Pitkäjänteisin riippusilta, terästä. Kaarinan-Paraisten-Korppoon saaristotiellä
Tähtiniemen silta	165	Heinola	4	Vinoköysisilta Ruotsalainen-järven yli, moottoritiesilta
Sääksmäen silta	155	Valkeakoski	130	Teräsrakenteinen riippusilta ja pengertie Vanajaveden yli. Entistä kolmostietä
Saamen silta	155	Utsjoki	4	Teräsrakenteinen betonikantinen vinoköysisilta Tenojoen yli Utsjoella. Rajasilta Norjaan
Saimaan silta	140	Puumala	62	Palkkisilta, ylittää Puumalansalmen, jossa kulkee Saimaan syväväylä
Kirkonvarkauden silta	138	Mikkeli	62	Teräsrakenteinen riippusilta Saimaan yli Mikkelissä
Norrströmmenin silta	135	Nauvo	180	Kotelopalkkisilta Nauvon pääsaarten välillä
Vehmersalmen silta	130	Kuopio	536	Palkkisilta Heinäveden reitin ylitse

Pinta-alaltaan suurimmat sillat

Nimi	Pinta-ala m2	Sijainti	Tie	Tyyppi
Tähtiniemen silta	20929	Heinola	4	Vinoköysisilta Ruotsalainen-järven yli, moottoritiesilta
Tattarisuon silta	19059	Helsinki	4	Palkkisilta, näkymättömissä tien päällysrakenteen sisällä oleva pehmeikkösilta
Raippaluodon silta	12540	Mustasaari	724	Vinoköysisilta, yhdistää Raippaluodon saariston mantereeseen
Mansikkakosken silta	12284	Imatra	6	Teräsrakenteinen betonikantinen kotelopalkkisilta Vuoksen yli
Lapinlahden silta	11618	Helsinki	51	Teräsrakenteinen teräskantinen kotelopalkkisilta, moottoritiesilta Lauttasaaren ja mantereen välissä. Suomen pisin silta 30 vuoden ajan.
Saimaan silta	10153	Puumala	62	Palkkisilta, ylittää Puumalansalmen, jossa kulkee Saimaan syväväylä
Kärkisten silta	9444	Korpilahti	610	Teräksinen vinoköysisilta, eri korkuiset pylonit, Päijänteen Kärkistensalmen yli
Jännevirran silta	8799	Kuopio, Siilinjärvi	9	Palkkisilta, joka korvaasi vanhan kääntösillan. Saimaan syväväylä
Jätkänkynttilä	8173	Rovaniemi	78	Teräksinen vinoköysisilta Kemijoen yli, ensimmäinen suuri vinoköysisilta Suomessa
Pekkalan silta	6801	Joensuu	9	Teräsrakenteinen betonikantinen palkkisilta, Pielisjoen yli
Tornion silta	5565	Tornio	29	Teräsrakenteinen betonikantinen palkkisilta, Tornionjoen yli

Muita merkittäviä siltoja

Nimi	Sijainti	Tie	Kommentteja
Tulkkilan silta	Kokemäki		Kolmikaarinen betonisilta Kokemäenjoen yli, valmistunut 1918, museosilta
Leppävirran silta	Leppävirta	534	Suomen suurimpia kaarisiltoja Saimaan syväväylän yli
Komminselän silta	Varkaus	16367	Palkkisilta Saimaan syväväylän yli
Lietveden silta	Puumala	62	Palkkisilta Saimaan yli
Vihantasalmen silta	Mäntyharju	5	Puurakenteinen betonikantinen kolmiaukkoinen riippuansassilta, vuodelta 1999. Pinta-alaltaan maailman suurin pääteiden puusilta. Korvasi vuonna 1959 valmistuneen langerpalkkisen kaarisillan
Visuveden silta	Ruovesi	66	Pohjoismaiden pisin yksivartinen kääntösilta, epäsymmetrinen
Kautunvuolteen silta	Ruovesi	66	Silta Kautunvuolteen yli. Siltasodan aiheuttanut silta, jonka suurin alituskorkeus on 12 metriä Kautun vanhan avokanavan kohdalla. Leveimmän väylän kohdalla silta on matalampi.
Aunessilta	Tampere	(338)	Kivinen holvisilta, aukon leveys 19 metriä. Näsijärven Kaitaveden yli, nykyisin kevyen liikenteen siltana
Ounaskosken silta	Rovaniemi		Ristikkorakenteinen kaksitasoinen yhdistetty rautatie- ja maantiesilta, ajoneuvoliikenne alatasolla. Entistä nelostietä, nykyisin paikallisen liikenteen käytössä, Kemijoen yli
Hannulan silta	Tornio		Ristikkorakenteinen silta Tornionjoen yli vuodelta 1939
Aavasaksan silta	Ylitornio	98	Kahdeksanaukkoinen silta Tornionjoen yli, rajasilta Aavasaksa-Matarenki. Kahdessa 90 metrin levyisessä aukossa Langerpalkkikaari.
Kulosaaren silta	Helsinki	170	9-aukkoinen silta, pituus 321 metriä, leveys 32 metriä, välittää liikennettä meren yli Itä-Helsinkiin
Särkänsalmen silta	Naantali	189	Palkkisilta Rymättylän ja Luonnonmaan välissä, alikulkukorkeus 15,5 metriä
Rajasalmen sillat	Pirkkala, Nokia	3	Ensimmäinen 2-kaistainen palkkisilta vuodelta 1973, rinnalle moottoritiesilta vuonna 2006. Ylittää Tampereen Pyhäjärven.
Karisalmen silta	Asikkala	314	Riippusilta, yksi Pulkkilanharjun neljästä sillasta, ylittää Päijänteen
Virran silta	Iitti	362	Riippusilta, ylittää Kymijoen Pyhäjärven ja Kirkkojärven välisen salmen
Lauttasaaren silta	Helsinki	51	Avattava liittopalkkiläppäsilta, korvasi 1930-luvun ristikkosillan
Uimasalmen silta	Eno	72	Avattava liittopalkkiläppäsilta
Ahvenisen silta	Eno	518	Kotelopalkkisilta Pielisen laivaväylän yli
Kuokkalan silta	Jyväskylä		Liittopalkkisilta Jyväsjärven yli, vapaa korkeus 11 m
Luukkaansalmen silta	Lappeenranta	4081	Liittopalkkisilta Saimaan syväväylän yli, alikulkukorkeus 25 m.
Pohjan lahden silta	Tammisaari	25	Läppäsilta Pohjan lahden suun yli. Valmistuessaan vuonna 1971 Pohjoismaiden suurin läppä
Kyrönsalmen sillat	Savonlinna	14	Sillat Saimaan Kyrönsalmen poikki. Salmessa Saimaan syväväylä
Laitaatsalmen sillat	Savonlinna	14	Uudet sillat Savonlinnan länsipuolta kulkevan syväväylän ylitse
Suvantokadun silta	Joensuu		Katusilta Pielisjoen suun yli. Ainoa tieliikennekäytössä oleva nostosilta Suomessa
Ukko-Pekan silta	Naantali	189	Betonikaarisilta vuodelta 1935, alikulkukorkeus 11 metriä.Nykyisin kevyen liikenteen silta; vieressä samankaltainen Naantalinsalmen silta vuodelta 1986
Käkisalmen silta	Asikkala	314	Betonikaarisilta Päijänteen yli, pohjoisin Pulkkilanharjun kolmesta sillasta. Levennetty 2014
Hessundin silta	Parainen	180	Teräsbetoninen sauvakaarisilta, alikulkukorkeus 16 m. Valmistuessaan 1937 tyyppinsä pisin silta maailmassa. Levennetty 1966.
Färjsundin silta	Saltvik	ÅL2	Teräsbetoninen holvisilta, alikulkukorkeus 19,50 m. Valmistunut 1937, levennetty 1981
Vuosaaren silta	Helsinki		Nelipalkkinen kotelosilta Vartiokylän lahden yli, pituus 415 m
Mälkiän silta	Lappeenranta	6	Kotelopalkkisilta Saimaan kanavan yli, alikulkukorkeus 25 m. Korvasi vain muutama vuosi aiemmin rakennetun kolme metriä matalamman sillan, joka purettiin ja jonka kansi upotettiin uuden sillan penkereeseen. Kuutostien leventämisen yhteydessä rinnalle rakennettin toinen silta.
Lauritsalan silta	Lappeenranta	4071	Kotelopalkkisilta Saimaan kanavan yli, alkukulkukorkeus 25 m.
Sattmarkin silta	Parainen	180	Kaarisilta (kaksi rinnakkaista kaarta), alikulkukorkeus 12m, jänneväli 70 m
Syvingin silta	Ruovesi	3481	Kaarisilta Tarjanneveden Syvinkisalmen yli, jänneväli 70 m
Vuoksensalmen silta	Luhanka	612	Kotelopalkkisilta Päijänteen Vuoksensalmen yli. Pääjänne 88 m.
Sipoonlahden silta	Sipoo	7	Erittän vaikeisiin pohjaolosuhteisiin perustettu moottoritiesilta Sipoonlahden yl, 328 m. Kaksi rinnakkaista palkkisiltaa. Kaareva, toisesta päästä liittymän takia levenevä.
Mierolan silta	Hattula	(57)	Betoniholvisillta Vanajanveden Mierolansalmen yli. Entinen valtatiesilta, nykyisin paikallisen liikenteen käytössä. Museosilta.
Kyllönjoen silta	Pälkäne	(57)	Kiviarkkuinen puinen tukiansassilta Kyllönjoen yli. Entinen valtatiesilta, nykyisin paikallisen liikenteen käytössä.
Emäsalon silta	Porvoo	1543	Emäsalon mantereeseen yhdistävä palkkisilta, alituskorkeus 17 m
Kallan silta	Kuopio	5	Pengertie ja 2014 valmistuneet sillat Kallaveden poikki. Korvaavat entiset avattavat sillat

Toteutumattomia siltahankkeita

Airiston silta	Nauvon ja Paraisten välinen kiinteä yhteys, jolla korvattaisiin viikonloppuisin ruuhkautuvat Turunmaan saaristotien lautat. Salmesta kulkee laivaväylä, minkä takia esitetty vinoköysisilta olisi erittäin massiivinen 46 metrin alikulkukorkeudellaan. Toinen esitetty vaihtoehto on tunneli. Suunnitelmat jäissä ennen kaikkea kustannussyistä
Lännentie	Ahvenanmaan tieyhteys: Etenkin 1960-luvulla tehtiin suunnitelmia manner-Suomen ja Ahvenanmaan liittämiseksi kiinteällä tieyhteydellä.
Lehmänkurkun tie	Kustavin ja Lokalahden välinen tienoikaisu, josta Eduskunnassa on tehty aloitteita joka vuosi 1950-luvulta, viime vuosina lähinnä hupimielessä.
Kruunuvuorenselkä Helsinki	Katuyhteys Helsingin Katajanokan ja Laajasalon välillä. Periaateratkaisu kolmesta sillasta, joista yksi korkea vinoköysisilta
Kallaveden silta	Kuopion ja Joensuun välinen tienoikaisu Kallaveden yli. Edellyttää runsaan 1,3 kilometriä pitkän sillan rakentamista Kallaveden yli. Paikalla kulkee laivaväylä, minkä takia alikulkukorkeuden tulee olla vähintään 24 metriä.
Merenkurkun silta	Aika ajoin esiin nouseva suunnitelma tien rakentamiseksi Merenkurkkuun Suomen ja Ruotsin välille. Teknisesti sillan rakentaminen onnistuisi kohtalaisen hyvin,koska merenpohja on verraten matala. Siltojen kokonaispituus olisi kuitenkin noin 40 km ja hankkeesta tulisi todella kallis.
Hailuodon silta	Kymmeniä vuosia esillä pidetty suunnitelma kiinteän yhteyden rakentamiseksi Hailuotoon. Hailuodon ja Oulunsalon välinen salmi on vajaat 10 km leveä ja lauttaväli on pengerrysten ansiosta 6,7 km. Hailuodon väestöpohjaa (noin 1000 asukasta) on pidetty pienenä kustannukset huomioon ottaen. Päätös tiesuunnitelman laatimiseksi tehty 2017.
Oulujärven ylitystie	Suunnitelma Oulun ja Kajaanin välisen tieyhteyden lyhentämisestä rakentamalla silta Oulujärven poikki. Oulujärven Paltaselän ja Ärjänseljän välinen kapeikko on leveydeltään noin 1,1 kilometriä. Hanketta on jyrkästi arvosteltu ympäristösyistä. Kyse ei lisäksi ole vain sillasta, vaan uutta valtatietä pitäisi rakentaa noin 45 kilometriä. Hankkeen toteutuminen ei näytä todennäköiseltä.
Pulkkilanharjun avattava silta	Pulkkilanharjun sillat katkaisevat isojen purjeveneiden reitin. Karisalmen riippusillan alituskorkeus on 11 metriä ja Käkisalmen kaarisillan 10 metriä. Käkisalmen sillan uusimiseksi 14 metrin alituskorkeudelle on vesiylioikeuden kielteinen päätös maisemasyistä. Käkisalmeen tai Pulkkilansalmeen on vaadittu avattavaa siltaa. Käkiasalmien silta on levennetty ja perusparannettu 2010-luvulla ja siksi avattava silta tuskin toteutuu lähivuosikymmeninä.
Keiteleen kanavan sillat	Keiteleen kanavaa rakennettaessa "unohtui" varata varoja vesireitin yli kulkevien siltojen korottamiseen. Matalin silta on Vuonteensalmessa Laukaassa: 5,5 metriä. Vuonteensalmen silta on valmistunut vuonna 2019; vanhan sillan alikulkukorkeus oli 3,5 metriä. Mataluus estää kanavan käytön vähänkään suuremmilta aluksilta, jotka väylän ja sulkujen mitoituksen puolesta pystyisivät käyttämään kanavaa. Mitään nopeaa ratkaisua ei ole suunnitteilla.

Turun saariston siltaohjelma

Silloinen Tiehallinto käynnisti 1990-luvulla ohjelman kaikkiaan 12 lossipaikan lakkauttamiseksi. Keskeisimpänä syynä ohjelmaan ovat lauttojen ikääntyminen ja niiden korkeat käyttökulut. Tilanne ohjelmassa on helmikuussa 2018 seuraava. Muutokset eivät lähitulevaisuudessa ole todennäköisiä.

Lossipaikka	Tie	Tilanne
Attu	12027	Silta valmistunut 2003
Hämmärönsalmi	1890	Lautta
Högsar	12019	Hanke keskeytetty 2000 keskeneräisen yleiskaavoituksen takia
Kivimo	12003	Lautta
Lövö	1830	Silta vamistunut 2011
Merimasku	1930	Silta valmistunut 2002
Mossala	12003	Lautta
Pinoperä	12242	Silta valmistunut 2006
Saverkeit	12005	Lautta
Ulkoluoto	12084	Silta valmistunut 2007
Våno	12027	Hanke keskeytetty 2000 liian korkeiden kustannusten takia
Wattkast	12012	Silta valmistunut 2004